Sosiaalipalveluja tarjoavat yksityiset yrittäjät pitävät alan kehittymisen suurimpana esteenä sitä, että markkinat eivät vielä toimi kunnolla. Kunnat tuottavat edelleen leijonanosan sosiaalipalveluista itse, ja yksityiset palveluntarjoajat ovat pitkälti riippuvaisia kuntien hankintapolitiikasta.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on kartoittanut sosiaalialan yritysten tilannetta tiistaina julkistetussa toimialaraportissa. Sen mukaan yksityinen sosiaalipalvelutuotanto on 90-luvun jälkipuoliskolla lähtenyt nopeaan kasvuun.
Vuonna 1999 alan yhteenlaskettu liikevaihto oli jo yli miljardi markkaa. Yrityksiä toimi yhteensä 1 282 kappaletta ja ne työllistivät melkein 4 500 työntekijää. Yritykset ovat olleet varsin kannattavia ja vakavaraisia, sillä yritystoiminnan käynnistämisessä ja laajentamisessa on vältetty turhia riskejä, raportissa sanotaan.
Alan tulevaisuus näyttää periaatteessa valoisalta, sillä väestön ikääntyminen lisää vastaisuudessa tuntuvasti sosiaalipalvelujen kysyntää. Myös uusille hoitoteknologioille ja -menetelmille on tarvetta.
Yritykset odottavat kuitenkin valtiolta ja kunnilta toimia, joilla alan kilpailuolosuhteita saataisiin entistä tasapuolisemmiksi.
Tarvittavia toimia ovat mm. kuntien ostopolitiikan kehittäminen, palvelusetelien käytön lisääminen sekä julkisten avustusten suuntaaminen tavalla, joka ei vääristä kilpailua, raportissa todetaan.
Sosiaalialan yksityisiä yrittäjiä ärsyttävät varsinkin ns. kolmannen sektorin toimijoiden eli mm. erilaisten säätiöiden saamat tuet.