Oulu
Sosiaali- ja terveystoimen organisaation arviointi ei ole edennyt Oulun apulaiskaupunginjohtaja SiljaHiironniemen suunnitelmien mukaan. Hiironniemen mielestä kuluva kevät olisi ollut varsin oikea hetki tarkastella organisaation tuloksellisuutta, jotta tulevaisuuden menopaineet saadaan pidettyä kurissa.
Hiironniemi olisi halunnut päästä töihin jo helmikuussa, mutta kaupunginhallitus siirsi asian huhtikuulle. Huhtikuussa sosiaali- ja terveystoimen tarkastelutarve on jätetty kaupunginhallituksessa kahdesti pöydälle ja uusi yritys sopia menettelytavoista on ensi tiistaina. Asiat ovat sen verran solmussa päättäjien mielissä, että valtuustoryhmät on kutsuttu sunnuntai-illaksi koolle miettimään, miten pitäisi edetä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkaraisen (kesk.) mukaan kyse ei ole isoista näkemyseroista, mutta neuvottelut on syytä käydä.
"Sosiaali- ja terveystoimen talous on koko kaupungin kannalta keskeinen. Osa on sitä mieltä, että nyt on ajankohtaista katsoa taloudellista suuntaa ja voiko organisaatiota kehittää. Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että noin suuri yksikkö tarvitsee virastopäällikön."
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpään (vas.) mielestä koko selvityksen lähtökohta on väärä. "Ihmisiltä puuttuu palveluja ja lautakunnalta rahaa. Toimintaa pitää kehittää ja tukea, organisaatiota pantiin kuntoon viimeksi pari vuotta sitten. Ei kaupungintalon punakynä voi pakottaa meidän hallinnon virkakuntaa lyömään kansalaisia."
Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen käyttömenot on tänä vuonna budjetoitu 273 miljoonaksi euroksi, joka on 55 prosenttia koko kaupungin käyttömenoista. Henkilöstöäkin sosiaali- ja terveystoimessa on liki puolet kaupungin väestä, sillä työntekijöitä on 3 791.
Karsintojen peikko
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpäätä jäi hiertämään viime joulukuun talousarviokokous, jossa hän turhaan yritti saada lisää rahaa sosiaali- ja terveystoimelle. Järvenpään mielestä oikeat kustannukset olisi pitänyt jo tuolloin kaivaa esiin "eikä hyväksyä punakynän väkivaltaa".
"Budjetti sisältää raskaita ongelmia. Kontinkankaan sairaalan menokehitys saattaa johtaa yhden hoivaosaston sulkemiseen. Vanhukset joudutaan siirtämään kuitenkin jonnekin. Omaishoidon tukeen yhteisten normien mukaisesti ei riitä raha, vaan hakijoita joudutaan jättämään kylmästi ulos. Päihdehuollon rahat ovat kiinni jo helmikuussa", Järvenpää listaa ja sanoo, etteivät ongelmat poistu punakynällä vaan rahalla.
Palveluyksikköpäällikkö Heikki Pirttiaho myöntää keskustelut, että Kontinkankaan sairaalan osastojen sulkeminen on varokeino, mutta hän ei kuitenkaan vielä menisi osastoja lopettelemaan.
"Maaliskuu ei enää näyttänyt niin tiukalta. Odotetaan huhtikuun välitilinpäätöstä."
Kontinkankaan hoivaosastolla on noin 70 vanhusta ja Lassintalon remontin takia evakossa olevat 40. Osastojen sulkeminen ei käy kädenkäänteessä.
"Vuonna 1998 kahden pitkäaikaisosaston äkkijarrutus vei yli puoli vuotta. Hoitopaikka piti katsoa muista laitoksista ja vanhuksista kun on kyse, osa kuoli hitaan prosessin aikana. Tuolloin oli kyse noin 50 hoitopaikan tyhjentämisestä. Kontinkankaan osasto on tarkoitus siirtää Intiön kotiin jouluksi 2005", Pirttiaho kertoo.
Putkiajatteluun
Raimo Järvenpään mukaan sosiaali- ja terveystoimen organisaatiotarkastelussa on kyse valtapolitiikasta ja siirtymisestä putkijohtamiseen juuri, kun monialayhteistyö on saatu pelaamaan. "Putki estää tiimityön."
"Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee virastopäällikön." Järvenpää epäilee pyrkimyksenä olevan vallan keskittämisen suoraan kaupungintalolle ohi lautakunnan.
"Organisaatiomuutoksilla asioita ei ratkota vaan rahalla. Miljoonan euron kanssa ei pitäisi äimistellä, kun viime vuoden ylijäämä oli yli 60 miljoonaa euroa. Lakisääteisiin avustuksiin varattiin tälle vuodelle vähemmän kuin viime vuonna kului. Se ei ole realismia."
Apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi perustelee helmikuista selvitysesitystään sillä, että sosiaali- ja terveystoimen johtaja, virastopäällikkö Pekka Moilanen ilmaisi halunsa siirtyä osa-aikaeläkkeelle.
Moilaselle oli tarkoitus katsoa kehittämispäällikön tehtäviä. Ajatus oli Moilasen. Todellisuus oli kuitenkin julma, sillä Moilanen menehtyi hiihtoladulle maaliskuun alussa.
"Tuolloin ajateltiin katsoa, miten sosiaali- ja terveystoimessa on järkevintä jatkaa. Kyse on isosta hallintokunnasta", Hiironniemi sanoo eikä näe tilanteessa mitään dramaattista.
"Asiat täytyy ottaa esille, oli lopputulos sitten mikä tahansa."
Hiironniemen selvitysesityksessä viranhaltijatyöryhmä pohtisi sosiaali- ja terveystoimen organisaation toimivuutta kaupunginhallituksen nimeämän poliittisen seurantaryhmän valvonnassa.
Kesäkuun 10. päivä valmistuu toinen selvitys - Stakesin sosiaali- ja terveystoimen talouden ja toiminnan tilaa koskeva selvitys.
Siinä puututaan palvelurakenteen tarkoituksenmukaisuuteen, palvelujen saatavuuteen ja tarpeeseen sekä toiminnan taloudellisuuteen.
Stakes paikantaa toimintoja, jotka Oulussa voitaisiin hoitaa entistä taloudellisemmin ja tutkii onko toimintoja tehostamalla saatavissa säästöjä oululaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi.
Myös sellaisia näkemyksiä on esitetty, että Stakesin selvitystä kannattaisi malttaa odottaa.
Toisaalta hallinnonala on ilman virastopäällikköä ja hallinto- ja talousjohtaja Jukka Syvävirtakin on lähdössä Muhoksen kunnanjohtajaksi, joten jotakin pitäisi tehdä.