Valtiovarainministeriön laskelman mukaan sote-uudistuksessa eniten menettävät noin 10 000-20 000 asukkaan kunnat. Vähiten kustannukset nousevat yli 100 000 asukkaan kunnissa.
Valtiovarainministeriö on tehnyt oman laskelmansa siitä, miten sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat kuntien talouteen. Pahimmillaan kunnalla voi olla edessä lähes 9 prosenttiyksikön korotuspaine kunnallisveroprosenttiin, jos kuntakohtaista muutosta ei rajata 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Jos rajoitin on käytössä, korotuspaine on enimmillään 7,4 prosenttiyksikköä.
- Osassa kuntia muutosten yhteisvaikutukset ovat suuria. Meidän pitää varmistaa, että kuntien rahat riittävät tulevaisuudessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin että kuntaan jääviin muihin peruspalveluihin, sanoo liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko.
Sosiaali- ja terveysministeriökin on tehnyt laskelmat kuntien tulevista sote-kustannuksista. Sen mukaan suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa asukasta kohti vuodessa. Kunnan sosiaali- ja terveysmenot voivat kasvaa enintään 400 eurolla vuodessa asukasta kohti.
Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017-2020.
Ministeriö korostaa, että tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa. Vaikutus on nähtävissä vasta kun järjestelmän rahoituksesta on päätetty ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset tiedetään.
Hallitus antoi tänään esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksesta eduskunnalle.
Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien menoissa on suuria eroja, noin 2 300-5 500 euroa asukasta kohti vuodessa.
Uudessa mallissa kunnat maksavat sote-alueille asukaslukuun ja väestön ikärakenteeseen sekä sairastavuuteen perustuvan maksun.
