Hallitus aikoo toteuttaa lupaamansa sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistuksen. Maksut nousevat keskimäärin 16,6 prosenttia elokuun alusta, jos eduskunta hyväksyy sille perjantaina annettavan hallituksen esityksen.
Eduskunnassa esityksestä on odotettavissa tiukka vääntö. Etenkin sosiaalidemokraatit ovat julkisuudessa näkyvästi vastustaneet maksujen korotuksia. Oppositiolle tarjoutuu näin oivallinen tilaisuus lyödä hallitusta kovalla kädellä.
Eniten keskustelua ovat herättäneet lasten päivähoidon maksujen korotukset. Paljon puhuttu nollamaksuluokka säilyy, mutta useimpien perheiden maksama ylin kuukausimaksu nousee 200 eurosta 233 euroon.
Toisen lapsen päivähoitomaksu nousee 180 eurosta 210 euroon. Merkittävä periaatteellinen muutos on, että asiakasmaksun perusteena oleva perhekäsite muutetaan perheen todellista kokoa vastaavaksi.
Hallitus perustelee muutoksia sillä, että nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ovat olleet voimassa vuodesta 2002. Kustannukset ja esimerkiksi ansiotaso ovat kuitenkin sen jälkeen nousseet. Palvelujen käyttäjiltä perittävien maksujen osuus palvelujen kokonaisrahoituksesta on siten laskenut.
Merkittävä muutos on, että maksujen korotukset sidotaan vastedes indeksiin. Indeksitarkistukset tehdään automaattisesti kahden vuoden välein. Ensimmäistä kertaa indeksitarkistukset tehdään vuoden 2010 alusta. Päivähoitomaksujen indeksitarkistukset tehdään tosin kahden vuoden välein jo elokuun alusta.
Maksukattoonkin ryhdytään tekemään indeksitarkistus kahden vuoden välein. Vuoteen 2010 asti maksukatto pysyy 590 eurossa. Jos palvelun käyttäjän maksut ylittävät vuodessa maksukaton, hänen ei tarvitse sen vuoden aikana enää maksaa lisää. Maksukaton ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kaikki tulosidonnaiset maksut, suun hoito, sairaankuljetukset ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut.
Järjestelmä on epäselvä, ja epäselvyyttä korostaa sekin, että osa maksujen korotuksista säädetään laissa, kun taas osa korotuksista määräytyy lain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Näihin jälkimmäisiin korotuksiin eduskunta ei voi enää vaikuttaa.
Kunnat perivät ylimmän maksun
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnat rahoittavat nämä palvelut kunnallisveron tuotolla, valtionosuuksilla ja asiakasmaksuilla. Maksujen vähimmäis- ja enimmäismääristä päätetään asiakasmaksulailla ja -asetuksella. Käytännössä kunnat eivät käytä mitään harkintavaltaa, vaan palveluista peritään ylin maksu.
Maksutulojen osuus kuntien kokonaistulosta on noin viisi prosenttia. Kuntien talouden kannalta maksutuloja pidetään kuitenkin tärkeinä, ja niiden merkityksen uskotaan kasvavan tulevina vuosina.
Jos maksujen korotukset toteutuvat, kuntien maksutulot nousevat tänä vuonna 27 miljoonalla eurolla viimevuotisista. Ensi vuoden jälkeen kuntien maksutulot kasvavat vuodessa 65 miljoonalla eurolla, jos asiakaskäyntien määrä säilyy ennallaan.
Maksujen osuus käyttökustannuksista vaihtelee eri palveluissa. Suun hoidossa osuus on nykyisin noin 20,4 prosenttia. Vanhusten laitoshoidossa se oli toissa vuonna 17,1 prosenttia, kotipalvelussa 14,7 prosenttia, perusterveydenhuollossa 7,9 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa 4,3 prosenttia.
Maksu-uudistus perustuu hallitusohjelmaan.