Hämärässä ne voi erottaa vain lentotavasta tai äänestä. "Eivät ne tosin paljon ääntele", lintuasiantuntija ja luontokuvaaja Jari Peltomäki sanoo. Lisäksi useat lajit lentävätkin samaan tyyliin.
Puhe on sorsista. Ensi maanantaina kello 12 alkaa vesilinnustus, minkä vuoksi jopa tuhannet rauhoitetut linnut pääsevät hengestään.
Arvio saattaa kuulostaa äkkiseltään paljolta, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suunnittelija Marcus Wikman pitää sitä varovaisena. Metsästäjät ampuvat noin 600 000 vesilintua joka syksy. Pelkästään kolmea yleisintä sorsalintua eli heinäsorsaa, tavia ja telkkää ammutaan yhteensä lähes puoli miljoonaa yksilöä.
Riistalintujen rauhoitettuja serkkuja joutuu väistämättä saaliiksi, sillä kesäpuvuissaan ne muistuttavat kaikki toisiaan. Rauhoitettua harmaasorsaa ammutaan heinäsorsana, uiveloa telkkänä ja lapasotkaa tukkasotkana. Suurin vahinko tapahtuu, jos metsämies sekoittaa uhanalaisen kiljuhanhen metsästettävään hanheen.
Hämärän tullen lintujen ääntelyllä olisi siis ratkaiseva merkitys, jos ne ääntelisivät usein. Äänitunnistukseen liittyy myös toinen jos. "Puolisukeltajillakin äänet ovat aika samanlaiset, pieniä sävyeroja on", Peltomäki sanoo.
Hän on yhdessä Harri Taavetin kanssa kirjoittanut metsästäjille oman lintuoppaan (Metsästäjän lintuopas, Metsästäjäin keskusjärjestö), jotteivät telkät ja uivelot menisi sekaisin. Tämä lintupari onkin yksi jokasyksyisistä huolenaiheista, sillä telkkää saa metsästää mutta uiveloa ei.
Linnut ovat suurin piirtein samankokoisia. Luontokirjojen kuvissa ne kyllä erottaa toisistaan, mutta niissä onkin esitetty koiraita komeissa keväisissä juhlapuvuissaan.
Metsästyksen alkaessa linnuilla on vielä kesäinen höyhenpuku, joka on molemmilla lajeilla melko samanlainen. Hämärässä höyhenpuvut näyttävät täysin samanlaisilta, ja kun aikaa lajintunnistukseen on sekunti tai kaksi, loppu on arpapeliä.
Hieman uivelolla on toki toivoakin. Paitsi että metsästäjä voi jättää ampumatta tai räiskäistä ohi, sen siivet viheltävät hieman eri tavalla kuin telkän. "Uivelosta lähtee heikompi viheltävä ää- ni", Jari Peltomäki toteaa.
Ennen kuin mennään muihin vaikeisiin lintupareihin, voidaan miettiä, mikä parantaisi rahoitettujen lintujen rauhaa elokuun 20. päivän jälkeen. Tätä Jari Peltomäkikin on pohtinut: "Pitäisiköhän lopettaa metsästys aina puolisen tuntia auringonlaskun jälkeen", hän ehdottaa.
Vesilinnustajien holtitonta ammuntaa aamuhämärässä pyrittiin vähentämään jo taannoin, kun aloitusajankohta siirrettiin keskipäivälle. Peltomäen ehdotuksessa aikarajasta tulisi nyt jokailtainen tapa. "Pääsisivätpä metsästäjätkin sieltä ajoissa pois", hän vitsailee.
Hänen mukaansa on lajeja, joita hämärässä on miltei mahdoton erottaa toisistaan. "Kokeneelle lintuharrastajallekin se on vaikeaa."
Kuten sanottu, uivelo ja telkkä ovat vain yksi pari, jotka usein sekoitetaan. Kaikista riistalajeista eniten suomalaiset ampuvat heinäsorsia. Harvalle tulee mieleen, että kaislikosta pompannut lintu voisikin olla rauhoitettu harmaasorsa.
"Harmaasorsa on yleistynyt selvästi. Esimerkiksi Hailuodossa ja Liminganlahdella niitä on kymmeniä ellei satoja."
Hämärässä harmaasorsaa ei voi erottaa heinäsorsasta kokonsa tai lentotapansa perusteella, sillä se käy täysin nuoresta heinäsorsasta. Jos metsästäjä kuulee linnun vaakkuvan, hänen pitäisi pystyä erottamaan, että ääni on aavistuksen verran liian korkea heinäsorsaksi.
Valoisalla tunnistus on helpompaa lintujen kesäpuvusta huolimatta. "Harmaasorsalla on selvärajaisesti valkoinen vatsa. Ylilentotilanteessa se erottuu selvästi."
Helposti menevät sekaisin myös tavallinen tukkasotka ja harvinaisempi, rauhoitettu lapasotka. Metsästäjät eivät aina osaa odottaa jälkimmäistä muualla kuin ulkosaaristossa, mutta muuttoaikana sellainen saattaa lentää eteen missä hyvänsä. "Kuusamossakin olen nähnyt niitä Kallunkijärvellä", luontokuvaaja Peltomäki sanoo.
Lopuksi vielä harvinaisempi tilanne. Hanhia pitkään kytänneen metsästäjän eteen sattuu viimein hyvälle hollille hanhiparvi. Sanotaan, ettei parvea tulisi ampua, mutta moni ei malta.
Parvessa voi lentää yksi selvästi sorsaa suurempi, mutta muita hanhia pienempi, kimittävä lintu. "Niitä ei ole monta, mutta sitä suurempi vahinko on, jos sellainen ammutaan", Peltomäki muistuttaa.
Kiljuhanhi on kuolemassa sukupuuttoon. Niitä ei pesi Suomessa enää lainkaan ja koko Skandinaviassakin vain muutamia pareja. Ympäristöministeriön määrittelemä ohjeellinen arvo rauhoitetulle kiljuhanhelle on 6 391 euroa.
Syyskuussa vesilintujen tunnistus helpottuu, kun ne saavat taas juhlavammat höyhenpukunsa. Varsinkin koiraiden erottaminen helpottuisi huomattavasti, mutta suurin osa vesilintusaaliista saadaan elokuun lopussa ja syyskuun alussa. Siis silloin, kun linnut ovat kaikista vaikeimmin erotettavissa.