Sor­sa­poi­ka­pa­ri karkasi tar­has­ta ja päätyi Raaheen - lajia tavattu Suo­mes­sa vii­mek­si kaksi vuotta sitten

Raahen Pattijoella asuvan Ale Virolaisen pihalla lepäilee kaksi morsiosorsaa. Laji ei kuulu tavallisesti Suomen luontoon.

Morsiosorsan tunnistaa voimakkaasta värityksestä.
Morsiosorsan tunnistaa voimakkaasta värityksestä.
Kuva: Ale Virolainen

Morsiosorsa on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva lintulaji. Lajia tarhataan Euroopassa ja joskus sorsia pääsee tarhoista karkuun.

Nyt on ilmeisesti käynyt juuri niin, sillä Raahen Pattijoella asuvan Ale Virolaisen pihalla lepäilee kaksi morsiosorsaa.

”Viikko sitten ne olivat ensimmäisen kerran pihapiirissä. Vuorokausi sitten ne tulivat takaisin. Yön nukkuivat ikkunan alla ja sama tahti jatkuu tänään”, Virolainen kertoo.

Virolainen on katsellut ja kuvannut lintuja, jotka päästävät hyvin lähelle.

”Aika kesyjä ovat. Nytkin ovat viiden metrin päässä.”

Sorsaparin molemmat osapuolet ovat koiraita.

”Kai se on sitä nykyaikaa”, Virolainen tuumailee.

Edellinen havainto vuodelta 2013

Lintuharrastaja Jaakko Koistinen kävi sunnuntaina katsomassa morsiosorsia.

”Ovat varmasti tarhakarkureita, sillä ovat niin kesyjä”, Koistinen sanoo.

Sille, että molemmat sorsat ovat koiraita, on Koistisella varsin luonnollinen selitys.

”Ovat sattuneet olemaan samaan aikaan hollilla, kun tilaisuus karkaamiseen on tullut.”

Koistinen kertoo, että edelliset havainnot lajista ovat Suomessa vuodelta 2013 ja 2011. Sitä ennen lajia on nähty Suomessa pitkään lähes vuosittain.

”Minun kohdalleni ei ole aiemmin tullut.”

Muitakin tarhakarkureita eksyy Suomeen silloin tällöin. Tänä keväänä Raahessa on nähty lumihanhi, joka on lajina niin ikään kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tavatulla yksilöllä oli rengas jalassa.

Morsiosorsa (Aix sponsa)

Heimo: Sorsat – Anatidae
Yleiskuvaus: Sorsalintu, jonka koiras on hyvin värikäs ja naaras vaatimattomampi. Sekoitettavissa mandariinisorsanaaraaseen. On kuitenkin väreiltään tummempi.

Koko: Pituus 41–51 cm, siipien kärkiväli 70–73 cm ja paino 480–880 g.

Pesä: Materiaalina untuvat. Pesii puiden koloissa.

Pesiminen: Munii 9–15 munaa, joita naaras hautoo noin kuukauden. Poikaset lentokykyisiä noin kahden kuukauden iässä.

Esiintyminen: Amerikkalainen laji, jota tarhataan Euroopassa.

Ravinto: Syö erilaisia vesikasveja ja niiden osia veden pinnasta tai puolisukeltamalla. Ruokailee myös kuivalla maalla syöden esimerkiksi pähkinöitä ja siemeniä.

Lähde: www.luontoportti.com

Ilmoita asiavirheestä