Serkukset Janne ja Jukka Ahonen ovat lauantaiaamuna kuin kissat pistoksissa. Varsinkin Janne Ahosella on takanaan useampia levottomia öitä. Niin käy joka vuosi, kun elokuu ja sorsajahti käynnistyy.
"Metsästys on minulle elämäntapa. Metsälle on päästävä, joku sinne vetää", Janne Ahonen toteaa.
Eikä Ahonen ole yksin. Koko maassa sorsajahtiin starttasi lauantaiaamuna noin 200 000 metsästäjää. Myös Ahosen kaveripiiriä on lähitienoolla, Kellossa Lahdenojan penkereillä ja Onganrannassa. Haukiputaan riistanhoitoyhdistyksen riistanvartijan puhelin soi ja piippaa tiheään tahtiin. Kaverit kertovat sijaintejaan ja lintuhavaintojaan läheltä ja kauempaa.
Nuoret, mutta kokeneet metsämiehet ovat pyytäneet kotikulmiltaan hirvet, linnut ja jänikset. Kettujakin on yritetty, mutta vielä toistaiseksi heikolla menestyksellä. Liminganlahti tai Onganranta eivät houkuttele.
"Siellä on ukkoa parin metrin välein tähtäämässä, yhtä lintua kohti 15 miestä. Ennen kuin lintu on omalla kohdalla, se on saatu jo alas. Täällä on oma rauha", Janne Ahonen perustelee.
Lauantaiaamu koetteli nuorten miesten malttia. Kymmenen jälkeen Lahdenojan läheiselle pellolle laskeutui toistakymmentä merihanhea. Niiden äänet kantautuvat Ahosentien pihapiiriin selvästi ja nuorukaiset seuraavat lintujen liikkeitä tarkasti. Puoli tuntia ennen h-hetkeä lähistöllä pärähtää käyntiin traktori. Nuorukaisten ilmeet kiristyvät hetkeksi, kunnes moottori pian sammuu.
Sää sentään suosii metsämiehiä. Pilvet eivät haittaa ja kova tuuli ajaa linnut pelloille ja pusikoihin etsimään suojaa.
Iltapalaksi kengurua
Heti kahdentoista jälkeen kajahtavat ensimmäiset laukaukset. Kovin kauan ei mene, kun serkukset ilmestyvät korkeasta heinikosta käsissään pulleat merihanhet.
"Eipä ole tällaista aloitusta ollut koskaan. Ja nämä ovat ihan ensimmäiset merihanhet", Janne Ahonen saa lopulta sanottua. Sitten kerrataan laukausten kulkua.
Kaverukset istuvat pellon reunalle mietteliäinä. Takaisin mennään vielä. Illan päälle leiriydytään ja keitetään kengurun lihasta kunnon keitto. Ja odotellaan merihanhia.