Marina Saarisen seitsemän ja puoli kuukautta vanha tytär Enni on saanut pari kuukautta rintamaidon lisäksi höyrytettyjä kasviksia. Osan hän syö sormin, osan äiti tai isä syöttää lusikalla.
Enni sai pelkkää rintamaitoa viisi kuukautta, mikä on reilusti pitempään kuin suomalaislapsilla yleensä. Kiinteät lisäruoat aloitetaan lapsen tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan 4--6 kuukauden iästä lähtien. Suosituksiin ei Suomessa ylletä.
"Useimmat suomalaislapset saavat ensimmäiset lisäruokansa jo alle neljän kuukauden iässä", kertoo lehtori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Hänen mukaansa Suomessa kiirehditään vauvan ruoka-asioissa. Täysimetys loppuu keskimäärin alle kahden kuukauden iässä, ja soseita tai vellejä maistatetaan jo kolmen ja puolen kuukauden ikäisillä vauvoilla. Se on turhaa.
"Lapsen suoliston pitäisi antaa kehittyä rauhassa", Erkkola sanoo.
Vauvan sukupuolikin vaikuttaa kiinteän ruuan tarjoamiseen.
"Moni tekijä vaikuttaa lisäruoan aloitusikään. Imetyksen onnistuminen on niistä keskeisin. Pojille kiinteää lisäruokaa tarjotaan keskimäärin hieman aiemmin kuin tytöille, ja ensimmäisille lapsille yleensä aikaisemmin kuin nuoremmille", Maijaliisa Erkkola kertoo.
Myös vähemmän koulutetut ja nuoremmat vanhemmat ovat muita hanakampia tarttumaan soselusikkaan -- ja toisaalta lopettamaan imetyksen aikaisemmin.
Lue lisää lauantain Kalevasta!