Oululaiset Ester Vaara ja Heljä-Marja Surcel liittyvät yli tuhatvuotiseen perinteeseen kauniiden, koristeellisten pääsiäismunien tekijöinä. Heille se on yksi osa ikonimaalausharrastusta.
Vaara on erityisen viehättynyt helmimunien tekemisestä.
Oulun seudun ikonimaalareiden puheenjohtaja Heljä-Marja Surcel ja varapuheenjohtaja Ester Vaara istuvat Vaaran kotona keittiön pöydän ääressä. Tällä kertaa heidät toi yhteen pääsiäismunien tekeminen.
Ester Vaaran käsissä syntyy helmimunia. Hän tekee niitä styroksimuniin. Tarvitaan pieniä neuloja, lankaa, erilaisia helmiä, sorminäppäryyttä, luovuutta ja kärsivällisyyttä.
– Tämä pohja on tehty muliinilangasta, joka on pantu kahteen osaan. Ohut lanka keritään tähän tiiviisti. Sitten munaa ruvetaan koristelemaan helmillä, jotka pistellään pintaan pienillä neuloilla, Vaara kertoo.
– Pingotan aluksi styroksimunan päälle nailonsukasta suojuksen, ettei lanka lähde siitä lipeämään.
Koristelussa voi käyttää vapaasti mielikuvitustaan, munat saavat olla yksilöllisiä.
Heljä-Marja Surcelin näpeissä on puumuna, jonka hän maalaa ensin pohjamaalilla. Maaliin sekoitetaan munaemulsiota, joka tehdään munankeltuaisesta ja valkoviinietikasta. Samaa ainetta käytetään sidosaineena myös ikonimaalauksessa. Ilman sitä temperavärit eivät sekoitu.
Kun muna on valmis, se lakataan, jotta värit eivät leviä.
Munia maalataan myös tyhjiksi puhallettuihin aitoihin muniin. Surcel ja Vaara ovat styroksi- ja puumunien kannalla. Aidot munankuoret rikkoutuvat niin helposti, ja munamaalarin työ menee hukkaan.
– Ulkomailla on sellaistakin tapaa, että munan tyhjä kuori täytetään parafiinillä, Surcel kertoo.
Sekä Vaaralla että Surcellilla on noin 40-vuotinen historia ikonimaalauksen harrastajina.
Munia maalataan periaatteessa samalla tekniikalla kuin ikoneitakin, mutta munien maalaus on rentoa touhua ikoneiden tekoon verrattuna. Ikonitaiteessa on omat tarkat sääntönsä.
Munat ovat styroksia ja puuta
Vaara on vuosien varrella vetänyt pääsiäisen alla lukuisat munamaalauskurssit. Helmimunien tekemiseen hän perehtyi 2000-luvun alussa, ja innostui niistä vielä enemmän kuin munien maalaamisesta.
– Siitä on tullut minulle tärkeää, mutta niin munien maalaus kuin helmimunien tekeminen liittyvät ikonimaalausharrastukseen, Vaara korostaa.
Styroksimunia saa käsityö- ja askarteluliikkeistä sekä joidenkin tavaratalojen askartelutarvikeosastoilta.
– Puumunia olemme ostaneet usein Venäjältä. Kerran ostin Petroskoissa yhden kauppiaan puumunavaraston tyhjäksi, Surcel nauraa.
Lisäksi on puuseppiä, jotka tekevät puumunia.
– Meillä on puumunia hyvä varasto. Minullakin on niitä vaikka koko loppuelämäksi, jos jaksaa tehdä, Vaara sanoo.
Nykyisissä puumuna-aihioissa on usein puinen jalka valmiina.
– Ennen sai reiällisiä munia, joihin sai pujotettua narun, josta munan sai roikkumaan. Reiän tekeminen on ilmeisesti puusepälle vaativa työ, kun sellaisia ei enää oikein saa mistään, Surcel pohtii.
Helmimuniin on helppo saada ripustuslanka. Vaaralla on koristemuniaan varten myös hyvä kokoelma munakuppeja.
Aiheiden kirjo on laaja
Pöydällä on sekä Vaaran että Surcelin vuosien varrella maalaamia munia ja Vaaran tekemiä helmimunia. Aiheet vaihtelevat ikonikuvista kukka-aiheisiin, mutta kaikista löytyvät tärkeät kirjaimet XB. Ne ovat slaavinkieliset etukirjaimet sanoista Hristos Voskrese, Kristus nousi kuolleista.
– Minä en ensin niin innostunut munien maalaamisesta, kun tässä työasento on vähän hankala, Surcel muistelee.
Mutta vuosien varrella on kuitenkin tullut maalattua lukuisia munia. Silti hän huomasi, että niitä löytyi kotoa kovin vähän. Munat ovat päätyneet lahjoiksi.
Koristeellisten munien lahjoittamisella on kristinuskossa pitkät perinteet, ja ne jatkuvat vahvana ortodoksisessa perinteessä. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen jälkeen kukin seurakuntalainen saa lahjaksi värjätyn, aidon kananmunan, joka syödään pääsiäisyön aterialla.
Pääsiäismuna ortodoksisessa traditiossa
Pääsiäismuna on kristillisessä traditiossa ylösnousemuksen symboli.
Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen munien antamisesta pääsiäisenä ovat 900-luvulta.
Munat ovat kuuluneet pääsiäisen ruokalistaan myös käytännön syistä: munia alkoi kertyä keväällä ja paaston aikana ne säästyivät pääsiäiseksi.
Paavi
Gregorius I Suuri
(590-604) kielsi munien käytön paaston aikaan, ja niistä tuli siksi erityisen arvokkaita pääsiäisenä.
Munia
maalattiin
kauniilla väreillä, erityisesti punaiseksi. Punainen väri symboloi Kristuksen verta.
Kun
kauniiden
munien haluttiin säilyvän, niitä alettiin valmistaa kestävämmistä materiaaleista, kuten puusta, vahasta, lasista, posliinista ja jalometalleista.
Pääsiäismuniin kirjaillut kirjaimet XB ovat etukirjaimet slaavinkielisistä sanoista Hristos Voskrese, joka tarkoittaa Kristus nousi kuolleista.
Lähde: Oulunseudun ikonimaalarit ry