Azerbaidžan vietti torstaina viimeistä päivää Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaana. Toukokuussa kun maa otti vastaan puheenjohtajavastuun, se lupasi keskittyä toimissaan 47 maan yhteisen neuvoston peruspilareihin: ihmisoikeuksiin, lainsäädäntöön ja demokratiaan.
Euroopan neuvoston tekemää työtä ihmisoikeuksien toteutumisessa pidetään yleisellä tasolla varsin arvossaan. Siihen nähden nyt puheenjohtajakauden päättäneessä maassa nykytilanne on lähes irvokas.
Azerbaidžanissa on ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan tällä hetkellä 21 mielipidevankia. Heidän joukossaan on muun muassa useita toimittajia ja kansalaisjärjestöaktiiveja, joita on järjestön mukaan pidätetty tekaistuin syyttein.
Määrä on kasvanut vielä viime aikoinakin, sillä elokuussa pidätettyjä oli 19. Maan virallisten tietojen mukaan mielipidevankeja on kuitenkin täydet nolla.
Azerbaidžan ei koe millään tavalla rikkovansa ihmisoikeuksia.
– Maassa on ollut hyvin räikeitä tapauksia. Mutta sen sijaan että he olisivat pyrkineet parantamaan maan sananvapaustilannetta puheenjohtajakauden aikana, tilanne on ollut lähes päinvastainen. Median vainoa ja hiljentämistä on maassa tapahtunut jo pitkään, mutta nyt hälyttävä piirre on se, että järjestö- ja ihmisoikeuspuolta vastaan hyökätään hyvin voimakkaasti, toteaa Amnestyn maakohtaisen työn asiantuntija Anu Tuukkanen.
Kritiikkiä ei oteta vastaan
Euroopan unionin eri toimielimissä on jossain määrin koitettu puuttua Azerbaidžanissa tapahtuneisiin sananvapauden räikeisiin rajoittamisyrityksiin. Esimerkiksi lokakuussa Euroopan parlamentti ehdotti heinäkuussa pidätettyä ihmisoikeusaktivisti Leyla Yunusta yhdeksi Sakharov-sananvapauspalkinnon saajaksi.
Muun muassa petoksesta, maanpetoksesta ja veronkierrosta tekaistuin syyttein syytettyä Yunusta on vaadittu vapautettavaksi Yhdysvaltoja myöten.
– Vaikka yritystä on ollut, Azerbaidžan ei ole millään tavalla ottanut kritiikkiä vastaan. Viranomaisten mukaan järjestöt ja niiden johtajat ovat tehneet rikoksia, eivätkä he siksi suostu mieltämään heitä mielipidevangeiksi, toteaa Tuukkanen.
Nyt intressit ovat saattaneet länsimaissakin hieman muuttua, kun energiavarojen saanti Eurooppaan halutaan taata.
– Yksi huolestuttava kysymys on se, että länsimaiden halukkuus puuttua tilanteeseen näyttää vähentyneen Ukrainan kriisin myötä, Tuukkanen toteaa.
Ehostautumista speektaakkelimaisen urheilutapahtuman vuoksi
Yunus on toiminut maassa rauhaa ja demokratiaa ajaneen järjestön johtajana. Tuukkasen mukaan Yunuksen kohdalla toteutuu hyvin tyypillinen maassa toistuva kuvio.
Maanpetossyytteen Yunus on saanut siitä, että hänen edustamansa järjestö on tehnyt yhteistyötä armenialaisen kansalaisjärjestön kanssa. Lisäksi Yunukselle kuuluvaa oikeusapua on rajoitettu, sillä kolmea hänen asianajajaa on estetty toimimasta tehtävässään. Heistä yhtä syytetään muun muassa kunnianloukkauksesta.
– Azerbaidžanissa on hyvin tiukka byrokraattinen lainsäädäntö kansalaisjärjestöjen toiminnan osalta. Järjestöjä on hyvin vaikea rekisteröidä, jolloin niiden toiminnan kannalta tarpeellista rahaliikennettä on vaikea pyörittää ja järjestöt joutuvat toimimaan lain reunamilla.
Tekaistujen syytteiden lisäksi on käytetty myös fyysistä väkivaltaa. Elokuussa toimittaja Ilgar Nasibov hakattiin erittäin rankasti hänen toimistossaan. Nasibov löydettiin toimiston lattialta tajuttomana. Hänellä oli kallovamma ja kasvojen luita murtunut. Vaikka hakkaajat löytyivät, lopulta koko tutkinta haudattiin.
Soraäänien hiljennysoperaation arvellaan tähtäävän ensi kesänä Bakussa ensimmäistä kertaa olevaan European Games -urheilutapahtumaan, mitä varten Azerbaidžan yrittää ehostaa kasvojaan.
– Azerbaidžan haluaa osoittaa maan elintason nousseen. Urheilutapahtumasta on tarkoitus tulla spektaakkelimainen. Sillä halutaan viestiä, että näin hienosti meillä menee – investoikaa meihin. Asian kääntöpuoli on sitten aivan toinen, Tuukkanen toteaa.
Lähipäivinä on odotettavissa, että Leyla Yunuksen yli kolmen kuukauden pituinen tutkintavankeus päättyy.