Todennäköisesti sopulit ovat syöneet erittäin uhanalaisen pahtakeltto-kasvin Kevon luonnonpuistossa Utsjoella. Vuonna 2009 pahtakelttoja oli vielä 46 yksilöä, mutta tänä vuonna Metsähallituksen suojelubiologit eivät löytäneet niitä yhtään.
Metsähallitus on seurannut pahtakelttoesiintymää Kevon luonnonpuistossa vuodesta 1996 saakka. Viime kesän runsas sopulikanta näkyi kasvupaikalla muun muassa runsaina syönnösjälkinä.
Pahtakeltto on on erityisesti suojeltava ja rauhoitettu. Sen suomalaisista esiintymistä kolme on Oulangan kansallispuistossa ja yksi Kevon luonnonpuistossa. Pahtakelttoesiintymän seurantaa jatketaan Kevolla ensi kesänä. Kevon kasvupaikka on sen yläpuolella olevan pääskysten pesän takia heinittynyt ja kasvupaikkaa on hoidettu kitkemällä.
Kevon pahdoilla pesivät räystäspääskyt ovat harvinainen esimerkki lajin luontaisista pesimäpaikoista eli kalliojyrkänteistä. Pohjois-Suomesta tunnetaan vain muutamia pahtayhdyskuntia. Muuten räystäspääskyt rakentavat pesänsä rakennuksiin ja rakennelmiin, kuten siltarakenteisiin.
Biologit löysivät viime kevään kartoituksissa Kevon alueelta Utsjoen ensimmäisen lettorikkokasvuston. Kyseessä on Suomen pohjoisin tiedossa oleva havainto.