Metsähallituksen tarkastuksessa Utsjoen Kevon luonnonpuistosta löytyi 227 harvinaista pahtakeltto-kasvia.
Vuosi sitten kasvia ei löytynyt yhtään. Sopuleiden epäiltiin syöneen kasvit.
”Kesällä oli tosi märkää, mikä oli eduksi. Auttoikohan viime vuoden sopulien lannoitus ja kilpailevien kasvilajien syöminen?” pohtii Metsähallituksen suojelubiologi Mia Vuomajoki.
Pahtakelttoesiintymän hyvään elpymiseen Kevolla voi löytyä syyt myös hyvästä siemenpankista. Uudet yksilöt ovat kasvaneet maassa olevista siemenistä.
Metsähallitus on seurannut pahtakeltto-esiintymää Kevon luonnonpuistossa jo vuodesta 1996 saakka.
Pahtakeltto kukkii vasta toisena vuotena ja ensimmäisen vuoden versot ovat lehtiruusukkeita. Edellisen kerran Kevon esiintymä on ollut yksilömäärältään yhtä suuri vuonna 1996.
Pahtakelttoja on Suomessa Kevon esiintymän lisäksi Oulangalla, mistä löytyy kaksi esiintymää.