Sopulivaelluksesta tulee helposti mieleen lauma kalliolta kuolemaansa syöksyviä pikkujyrsijöitä.
"Laumana vaeltaminen on historiallinen harha, jota Aku Ankka ja Walt Disneyn luontofilmit ovat vahvistaneet. Sopulit eivät tykkää toisistaan", Paavo Hellstedt Turun Yliopistosta kertoo. Hellstedin mukaan jokainen sopuli vaeltaa yksin.
Vaellusten aikana kuolleita sopuleita kertyy rannoille, maanteille ja eritoten siltojen tienoille, josta eläimet pyrkivät vesistön yli. Silloin niitä jää tietenkin helposti autojen alle. Mahdollisesti tällaisista kalmokertymistä ovat syntyneet käsitykset sopulien joukkoitsemurhista.
Sopuleiden suurvaellus sattuu Suomen Lapissa noin 30-40 vuoden välein. Norjassa sopulikanta on paljon vahvempi, ja siellä vaelluksia on melko säännöllisesti noin neljän vuoden välein.
Kun sopuli lähtee vaellukselle, sen käytös muuttuu valtavasti. Pienestä tunturijyrsijästä tulee yllättäen varsin hyökkäävä. Vaeltava sopuli ei väistä vastaan tulevaa retkeilijää, vaan saattaa äännellä äkäisesti tai käydä jopa saappaaseen kiinni. Täyttä varmuutta käytöksen syystä ei ole, mutta ilmeisesti aggressiivisuuden laukaisee vaeltamisesta tullut stressi.
Hellstedin mukaan muilla myyrillä ei esiinny vastaavaa rajua käytöksen muutosta.