Ahtaajien lakko lopetettiin mallilla, jolla irtisanottujen asemaa helpotetaan.
Sekä Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT että Satamaoperaattorit hyväksyivät perjantaina sovintoesityksen, joka tiivistää yrityksen ja työntekijäpuolen yhteistyötä muutosturva-asioissa.
Jos yhteistyö uuden työpaikan tai koulutuksen löytymiseksi ei suju, potkut saaneelle tulee 2--8 viikkoa nykyistä pidempi irtisanomisaika. Sinä aikana ei ole työvelvoitetta.
Uudistus vaati kovan hinnan. Yli kaksi viikkoa kestänyt lakko pysäytti valtaosan paperintuotannosta ja alkoi nopeasti hiljentää muutakin teollisuutta.
AKT:n haluama muutosturvan parannus oli keskeisin syy työtaisteluun. Työnantaja tulkitsi vaatimukset erorahaksi, joka maksettaisiin irtisanotuille automaattisesti. Julkisuudessa puhuttiin vuoden palkkaa vastaavasta korvauksesta.
AKT korosti haluavansa vain tukea, jolla uudelleentyöllistyminen helpottuisi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK oli kiistassa aktiivinen, koska se on pelännyt käytännön laajenevan muille aloille. Asia ratkaistiin kompromissilla.
Aamuyöllä sovintoesityksensä tehneen valtakunnansovittelija Esa Lonkan mukaan se ei sisällä mitään automaattisesti tulevaa irtisanomisrahaa. -Järjestely riippuu paikallisista neuvotteluista ja yrityskohtaisista sopimuksista.
Jos asioista ei sovita paikallisesti, irtisanomisaika pitenee.
Malli kelpasi molemmille
Sekä työnantajien että AKT:n hallitukset hyväksyivät sovintoesityksen yksimielisesti.
AKT:n puheenjohtaja Timo Räty (sd.) arvioi, että uusi järjestelmä on "osittain vähän parempi ja osittain ehkä huonompi".
Rädyn mukaan lakkoon oli pakko turvautua, jotta pari vuotta sitten sovitut asiat saataisiin toteutettua.
Satamaoperaattorien toimitusjohtaja Juha Mutru sanoi olevansa olosuhteisiin nähden tyytyväinen sopimukseen. Hänen mukaansa yritykset voivat elää tämän tuloksen kanssa.
Mutru piti muutosturvaratkaisua hyvänä, koska päätökset voidaan tehdä paikallisella tasolla. Siinä myös keskitytään työllistäviin eikä passivoiviin keinoihin.
Molemmat kiistan osapuolet kiittelivät keskusjärjestöjen tukea neuvotteluille. Ne alkoivat edetä vasta keskiviikkona, kun SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen tulivat mukaan.