EU-maiden valtiovarainministerit ovat päässeet poliittiseen sopuun, että digijulkaisujen arvonlisävero voidaan laskea samalle tasolle kuin paperilehtien ja kirjojen.
Jäsenvaltiot päättävät erikseen, käyttävätkö ne hyväksi mahdollisuutta. Suomessa sähköisissä julkaisuissa sovelletaan yleistä 24 prosentin arvonlisäverokantaa. Painettujen julkaisuiden arvonlisävero on 10 prosenttia.
Päätös vaatii vielä EU:n huippukokouksen hyväksynnän.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on tyytyväinen, että EU:ssa saatiin vihdoin läpi päätös sähköisten julkaisujen arvonlisäverosta. Päätös mahdollistaa sen, että digilehtien arvonlisävero voidaan pudottaa painettujen julkaisujen tasolle.
Päätöksen mahdollisti Orpon mukaan se, että valtiovarainministerit pääsivät kompromissiin Tshekin vaatimasta käänteisen arvonlisäveron kokeilemisesta. Hän kertoo, että ratkaisu arvonlisäverosta tehtiin yksimielisesti.
Orpo on aiemmin kertonut, että hallitus vie muutoksen läpi niin pian kuin mahdollista. On kuitenkin epäselvää, ehditäänkö muutos saada voimaan jo ensi vuoden alussa.
Medialiitto kertoo olevansa erittäin tyytyväinen valtiovarainministereiden päätökseen. Liiton mukaan keinotekoisen verokynnyksen poistaminen edistää demokratialle ja sivistykselle tärkeän media-alan digitaalista kasvua.
Mahdollisuutta sähköisten julkaisuiden arvonlisäverokannan alentamiseksi on hierottu pitkään EU:ssa. Muutos on kaatunut kerta toisensa jälkeen Tshekin vastustukseen. Maa on pitänyt direktiivimuutosta panttivankina, jotta se saisi edistettyä itselleen tärkeätä käännytetyn arvonlisäveron kokeilua.
Medialiitto toimii nopeaa toimeenpanoa
Medialiiton hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi pitää päätöstä digitaalisten tuotteiden arvonlisäverokannan laskun mahdollistamisesta erittäin merkittävänä ja toivoo, että päätös saadaan pantua toimeen mahdollisimman nopeasti.
- Kyllä sitä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Sillä on iso symbolinen, mutta myös taloudellinen merkitys. Lehtitalot voivat nyt kehittää digitaalisia palveluja miettimättä vero-optimointeja, Kangaskorpi sanoi STT:lle.
Painetut tuotteet tuovat edelleen suurimman osan suomalaisten mediayhtiöiden tuloista, mutta digituotteiden veron alennus on silti merkittävä.
Kangaskorpi sanoi antavansa pitkään odotuksesta päätöksestä täyden tunnustuksen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle, joka on ajanut sitä aktiivisesti. Media-ala ei viime vuosina ole juuri saanut vastaanottaa hyviä uutisia.
- Minäkin olen erikoistunut arvostelemaan kotimaisia politiikkoja saamattomuudesta ja siitä, että he eivät ole oikein tehneet mitään muuta kuin kepittäneet mediaa, antaneet Yleisradiolle rahaa ja ottaneet meiltä pois verojen muodossa. Mutta nyt nykyinen hallitus on ollut isänmaan asialla.
Kangaskorven mukaan on vielä liian aikaista arvioida, siirtävätkö lehtitalot veronalennukset kokonaan digilehtien kuluttajahintoihin. Kuluttajat hyötyvät joka tapauksessa paremman laadun ja tuotekehityksen muodossa, hän arvioi.
- Monet mediayhtiöt tekevät tappiota, joten tämä antaa lisää puskuria tehdä asioita laadukkaammin ja paremmin. Tämä antaa meille lisää happea tehdä kotimaista kaupallista mediaa.
Suomalaiset sanomalehdet ovat myyneet digitilauksia noin 12-15 euron kuukausihinnoilla. Kangaskorven mukaan hinnoittelua on ohjannut kansainvälisten digipalvelujen, esimerkiksi Netflixin, perimä hinta.