Helsingin käräjäoikeuden poikkeuksellisen kovat tuomiot Nova-yhtiöiden konkurssi- ja lahjusjutussa ovat tervetullut viesti siitä,
mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.
Helsingin käräjäoikeus langetti keskiviikkona varsin kovat tuomiot Nova-yhtiöiden konkurssijutussa ja siihen oleellisesti liittyneissä lahjus- ja vaalirahajupakoissa.
Tuomiot tekevät selväksi sen, ettei yhteiskunta suvaitse hyvä veli -verkoston kaltaista rakenteellista korruptiota. Siinä mielessä rangaistukset osuvat yksiin kansalaisten oikeudentunnon kanssa.
Tuomitut ilmoittivat tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen ja aikoivat valittaa hovioikeuteen. Koska kysymys on varsin laajasta rikosvyyhdistä, on tärkeää, että tuomiot tulevat testatuiksi ja että niiden perusteet kestävät eri oikeusasteet.
Keskeisen huomion nyt päätökseen tulleessa lahjuskohussa sai kansanedustaja ja entinen ministeri Ilkka Kanerva (kok.).
Käräjäoikeus tuomitsi Kanervan vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä lahjuksen ottamisesta sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyttäjä vaati yli kahden vuoden tuomiota, mikä toteutuessaan olisi johtanut siihen, että Kanerva olisi joutunut vankilaan.
Kanervan pitkälle poliittiselle uralle tuomio on kova kolaus. Etenkin kun päätökseen liittyy vielä vaatimus siitä, ettei hän voi jatkaa Varsinais-Suomen maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Yleensä tällaisissa tapauksissa harkinta jätetään valitsijoille.
Kansanedustajuuden jatko ratkaistaan siinä vaiheessa, kun tuomio saa lainvoimaisuuden eli kaikki valitusasteet on käyty läpi. Kaksi kolmasosaa kansanedustajista voi erottaa Kanervan. Viimeksi näin kävi vuonna 1993 keskustan Kauko Juhantalon saatua ehdollista vankeutta lahjusrikoksesta.
Kovimman tuomion tässä monihaaraisessa rikosjupakassa sai liikemies Arto Merisalo. Hänelle langetettiin kuuden vuoden vankeusrangaistus. Hänen liikemieskumppaninsa Tapani Yli-Saunamäki tuomittiin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen.
Niin ikään viisi muuta Nova-yhtiöiden vastuuhenkilöä sekä Rovaniemen kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Ari Ruotsalainen (kesk.) saivat vankeutta tai ehdollista.
Tuomiot liittyvät Nova-yhtiöiden konkurssirikoksiin, vaalirahaa jakaneen Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistyksen epäselvyyksiin sekä Rovaniemen kelkkatehtaan kaavoituskuvioihin.
Vaalirahajupakkaa on puitu vuoden 2007 eduskuntavaaleista lähtien. Vyyhti alkoi purkautua sen jälkeen, kun keskustan kansanedustaja Timo Kalli lipsautti televisiossa, ettei hän ollut ilmoittanut kaikkia vaalirahoittajiaan, koska ilmoittamatta jättämisestä ei seuraa mitään.
Suomen vaalirahoitus on joutunut Euroopan neuvoston korruptionvastaisen elimen CRECOn silmiin. CRECO suosittelikin lahjontaa koskevan lainsäädännön kiristämistä. Näin on toimittu. Viime eduskuntavaalit ja alkuvuonna järjestetyt presidentinvaalit pelattiinkin selvästi avoimin kortein.
Vaalirahaoikeudenkäynti on hyvä jatko sille, mitä lainsäädännössä ja käytännössä on jo tapahtunut. Tämä lisää kansalaisten uskoa oikeusjärjestelmää kohtaan.