Pääkirjoitus

Sopiva rat­kai­su reaa­li­ko­kee­seen

Nykymuotoinen reaalikoe ylioppilaskirjoituksissa on kutakuinkin yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi.

Nykymuotoinen reaalikoe ylioppilaskirjoituksissa on kutakuinkin yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Ei ole mikään ihme, että sen uudistamiseen oli jo kovia paineita. Niinkin erilaisten aineiden kuin fysiikan, historian ja terveystiedon yhdistäminen yhteen ja samaan kokeeseen on tuntunut keinotekoiselta, etenkin kun vertailukohtana jokainen kieli kirjoitetaan erikseen.

Helppoa ei ratkaisun aikaansaaminen reaalikokeen uudistamisesta silti ollut. Eroava hallitus tahkosi asiaa vielä lähes viime töikseen, eikä valmista tuntunut tulevan millään. Opetusministeri Maija Rask onnistui kuitenkin saamaan tahtonsa läpi, vaikka lopulta kompromissiesityksen muodossa.

Vuoden 2006 ylioppilaskirjoituksista lähtien abiturientit voivat kirjoittaa erillisen reaalikokeen valitsemistaan aineista. Jokaisesta niistä tulee oma arvosana, ja maksimissaan ylioppilaskokelas voi suorittaa kuusi eri ainetta. Lisäksi jokaiseen aineeseen tulee mukaan yhdestä neljään oppirajat ylittävää tehtävää.

Alunperin Rask ehdotti pelkkiä puhtaita ainereaaleita, kun sitä vastustanut kokoomus tahtoi mukaan myös yleisreaalin. Nyt tehty kompromissi on lähempänä ministeri Raskin toiveita, mutta lopputuloksen kannalta asian vatvominen oli hyödyksi.

Lukioille kuuluu myös huomattava yleissivistävä tehtävä, jota pelkkä ainereaali olisi kaventanut. Oppirajat ylittävillä kysymyksillä pystytään tätä tukemaan, sillä muuten on vaara, että lukiolaiset keskittävät opintonsa vain tiettyihin aineisiin.

Mielipiteet reaalikokeen uudistuksesta olivat sen verran hajallaan, että kaikille suoraan kelpaavaa vaihtoehtoa oli ilmeisen mahdotonta löytää - ei uudistuksesta päättäminen muuten näin vaikeaa olisi ollut. Nyt hallitus kuitenkin pääsi kohtuulliseen kompromissiin.

Raskin mallin vastustajien, kokoomuksen ohella lähinnä reaaliaineiden opettajien, huoli liittyi pienten lukioiden asemaan ja opettajien työllisyyteen. Kannattajina taas olivat muun muassa Lukiolaisten liitto, rehtorit, ylioppilastutkintolautakunta ja korkeakoulut.

Jo tämä jakautuma kertoo siitä, että tulevaisuuteen katsomisen kannalta uudistus oli tarpeen. Seuraava kynnys on siinä, kuinka uudistettu reaalikoe linkitetään korkeakoulujen pääsyvaatimuksiin. Samalla lukio-opetuksessa olisi kyettävä huolehtimaan siitä, että oppilaille taataan myös riittävä eri oppiaineita koskeva yleissivistys, vaikka sitä ei suoraan ylioppilaskirjoituksissa mitatakaan.

paakirjoitus@kaleva.fi