Kirkkoniemi
Barentsin huippukokouksen merkittävin läpimurto saavutettiin lauantaiaamuna, kun Venäjän, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Suomen pääministerit pääsivät yhteisymmärrykseen ydinvoimatuotannon ympäristöhaittoja koskevasta sopimuksesta. Kyseessä on niin kutsuttu MNEPR-sopimus.
Tähän saakka esimerkiksi ympäristön puhdistustöitä Venäjällä on hidastanut tai käytännössä estänyt se, että Venäjän lakien mukaan vastuu mahdollisesti töissä tapahtuvista onnettomuuksista tai päästöistä on ulkomaalaisilla puhdistustöiden tekijöillä.
Tämä on karsinut tehokkaasti kansainvälisten organisaatioiden intoa työskennellä Venäjän ydinjäteongelman poistamiseksi. Nyt päästiin sopimukseen yhteisvastuusta eli siitä, että riskit kannetaan yhdessä.
Sopimus avaa Venäjälle läntisiä rahoituskanavia ydinturvallisuushankkeisiin. Muun muassa heinäkuussa perustettu pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahasto saadaan toimintaan sen jälkeen maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Ohjelman tarkoituksena on parantaa erityisesti ydinturvallisuutta Kuolan niemimaalla ja vähentää saastumista yleensä Luoteis-Venäjällä. Huoli Kuolan alueesta on aiheellinen, sillä Kuolassa on enemmän ydinjätettä kuin millään muulla alueella koko maailmassa. Ympäristökumppanuusrahastossa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti, Venäjä ja EU:n komissio.
Barents-puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri Göran Persson lupaili muiden pääministerien valtuutuksella, että lopullinen sopimus allekirjoitetaan vielä Ruotsin puheenjohtajuuskaudella, eli viimeistään kuluvan vuoden syksyyn mennessä.
Venäjän pääministeri Mihail Kasjanov ilmoitti maansa sitoutuvan nyt tehtyyn sopimukseen. "Venäjän hallitus voi panna sopimuksen väliaikaisesti toimeen ilman lakimuutosta. Asiantuntijat selvittävät vielä asiaa", Kasjanov totesi.
Pääministerit olivat selvästi tyytyväisiä nyt aikaan saatuun sopimukseen, eikä syyttä. Asiaa on hierottu vuosia ja sillä on ratkaiseva merkitys Barentsin alueen ympäristölle. "Tämä asia on nyt avainroolissa Barents-yhteistyössä. Meidän on löydettävä keinot ydinjäteongelman ratkaisemiseen, muuten muustakaan toiminnasta ei tule mitään", heitti Persson pallon venäläisille.
Suomi kulkee jälkijunassa
Pääministeri Paavo Lipponen tunnusti huippukokouksen jälkeen, että Suomi kulkee jälkijunassa Barents-yhteistyön rahoituksessa Norjaan ja Ruotsiin verrattuna. "Suomen pitää parantaa esitystään", pääministeri lupasi.
"Venäjä-yhteistyön arvo nousee Venäjän jäädessä ainoaksi keskeiseksi lähialueeksi kun Baltian maat liittyvät unionin jäseniksi EU:n laajenemisen jälkeen", Lipponen painotti. Hän kommentoi myös, että Suomi hakee aitoa kumppanuutta Venäjän kanssa.
Barents-maiden pääministerit totesivat lisäksi, että pohjoisen ulottuvuuden suhteen maiden tulee olla aktiivisia EU:n suuntaan. "Meidän on tuotava EU:lle tiettäväksi, mikä valtava voimavara tämä alue on. Barentsin alueeseen panostaminen on koko Euroopan etu", Persson totesi.
Lipponen korosti, että myös Venäjä pitää saada sitoutettua pohjoiseen ulottuvuuteen.
Rajan ylitykseen ei saa mennä yli kahta tuntia
Kirkkoniemen huippukokouksessa saatiin aikaan myös päätös siitä, että toimintaa valtioiden rajoilla on tehostettava. Rajan ylittäminen ei saa kestää yli kahta tuntia. "Rajan ylityksestä on tultava nykyistä joustavampaa. Siihen päästään poliisin, tullin, maahanmuutto- ja rajaviranomaisten entistä tiiviimmällä yhteistyöllä.", Persson sanoi.
"Olimme pääministeri Kasjanovin kanssa perjantaina vihkimässä maidemme rajalle, Venäjän puolelle uutta raja-asemaa. Uusi raja-asema on yksi käytännön esimerkki toimista ja yhteistyöstä, millä tavoin rajaliikennettä tehdään sujuvammaksi", Norjan pääministeri Kjell Magne Bondevik havainnollisti.