Kilpailukykysopimus sai uuden käänteen Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallituksen päätettyä eilen lähteä mukaan neuvottelemaan keskusjärjestöjen hyväksymän sopimuksen pohjalta.
PAM ei kuitenkaan niele sopimusta sellaisenaan, vaan asetti monen muun ammattiliiton tavoin alakohtaisia reunaehtoja neuvotteluille. Näin ollen kaikkea tässä ylipitkäksi venähtäneessä näytelmässä tuskin on vielä näytelty.
PAMin hallitus on ollut kovan sisäisen ja ulkoisen paineen alla viime päivät. Järjestön kentältä on virrannut tuenilmauksia kilpailukykysopimuksen aikaisemmin hylänneelle liittohallitukselle.
Sopimukset hyväksyneet ammattiliitot ovat puolestaan odottaneet kielteisen päätöksen kumoamista, jotta ovet avautuisivat alakohtaisille neuvotteluille.
Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK:han kieltäytyi aloittamasta alakohtaisia soveltamisneuvotteluja, koska sen mielestä keskusjärjestöjen hyväksymällä sopimuksella ei ole tarpeeksi kattavaa tukea ammattiliitoissa. EK:lle ei riittänyt noin 80 prosentin kannatus, vaan se on vaatinut kaikkien liittojen mukaantuloa.
Katseet ovat kohdistuneet viime päivät etenkin PAMin suuntaan. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että sopimukselle on antanut pakit muun muassa Auto- ja kuljetusalan AKT, Rakennusliitto tai Elintarvikeliitto.
PAMin painoarvo on siinä, että se on keskusjärjestö SAK:n suurin ammattiliitto. Kattavuus on nyt PAMin päätöksen jälkeen sitä luokkaa, että se kelpaa EK:llekin alakohtaisten neuvottelujen aloittamiseksi.
Ratkaisun tekeminen PAMin hallituksessa ei ollut helppo edellisellä kerralla eikä nytkään. Kummatkin päätökset syntyivät äänestyksen jälkeen samoin luvuin 11–5. Kertaalleen tehtyyn ratkaisuun kajoamisessa ilman uusia saavutuksia törmätään aina pelkoon kasvojen menettämisestä, mikä lisäsikin vaikeusastetta uutta päätöstä tehtäessä.
Palvelualalla työskentelevien nihkeys kilpailukykysopimukseen on ymmärrettävää, sillä kyse on pienipalkkaisesta alasta, jossa tehdään paljon osa-aikatöitä. Työehtojen heikennykset työajan pidennyksineen koettelevat kouriintuntuvammin PAMin jäseniä kuin paremmin palkatuilla aloilla työskenteleviä.
PAM edellytti tarkempia tietoja hallituksen aikeista. Ilmeisesti se sai haluamansa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) käytyä selvittämässä asiaa PAMin hallituksen kokouksessa. Mitään uutta hyvää Sipilällä ei kuitenkaan ollut tarjota pamilaisille.
Ajatus kilpailukykysopimuksesta, jota aluksi markkinoitiin yhteiskuntasopimuksena, lähti Sipilältä jo ennen hänen nimitystään pääministeriksi. Sopimuksen tavoitteena on alentaa työvoimakuluja ja parantaa sitä kautta yritysten kilpailukykyä sekä saada talous kasvu-uralle.
Kuukausia kestäneet neuvottelut ovat nähneet jo niin monet käänteet, että kaikkeen saadaan varautua. Neuvotteluissa kun on ollut tapana vääntää aina loppumetreille saakka. Aikaa on nytkin, sillä merkittävä osa työehtosopimuksista päättyy vasta vuoden lopulla.