Suomalainen työmarkkinakenttä kokosi muutaman viikon keskinäisen äksyilyn jälkeen itsensä ja osoitti halua yhteiskunnalliseen vastuunkantoon neuvottelupöydässä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun ensi vuoden palkkaratkaisusta varhain maanantai-aamuna, hieman ennen takarajan umpeutumista.
Erittäin raskaiksi kuvattujen neuvotteluiden osapuolet SAK, STTK, Akava ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ymmärsivät lopulta kirkkaasti, mistä on kyse.
Maltillisen kokonaisratkaisun kaatuminen olisi merkinnyt vakavaa häiriötilaa taantumassa taapertavalle talouskehitykselle.
Neuvottelutulos on jatkoa syksyllä 2013 solmitulle maltilliselle työllisyys- ja kasvusopimukselle.
Näin ollen palkkasopimuksesta tulee kattava. Sen piirissä on miltei kaksi miljoonaa palkansaajaa eli yli 90 prosenttia työntekijöistä ja suurin osa työnantajista.
Laajapohjainen palkkaratkaisu tuo työmarkkinoille ennustettavuutta. Ilman sopimusta kasvun eväät olisi tuhottu lukuisilla liittokierroksilla ja painostuksella.
Muutamat yksittäiset avainalat olisivat mahdollisesti ottaneet käyttöönsä myös järeät lakkoaseet, mihin työnantajaosapuoli olisi saattanut vastata työsululla.
Sopimuksen ansiosta Suomi välttynee tällaiselta kauhukuvaelmalta.
Palkkaratkaisu toteutetaan edellisten vuosien tapaan sekamallina. Käytössä on 16 euron kuukausikorotus alle 3 720 euron tuloihin. Sitä korkeampiin kuukausituloihin sovelletaan 0,43 prosentin korotusta.
Korotuksista huolimatta ostovoima ei kasva sopimuksen myötä. Käytännössä korotukset sulavat sen sileän tien, sillä työttömyysvakuutusmaksut nousevat sopimuskaudella puolella prosenttiyksiköllä sekä työnantajilla että työntekijöillä.
Ensi vuoden alussa palkansaaja maksaa tuloistaan työttömyysvakuutusta keskimäärin 1,15 ja työnantaja 1,30 prosenttia.
Yhteensä prosentin korotuspaine johtuu lisääntyneestä työttömyydestä. Työministeriön mukaan Suomessa on yli 330 000 työtöntä eikä määrän odoteta laskevan.
Korotusta esittäneet työntekijäjärjestöt halusivat, että sopimuksella huolehditaan työttömyysturvan lisärahoituksesta.
Päätökset ostovoiman kehityksestä siirtyvätkin työmarkkinaosapuolilta Juha Sipilän (kesk.) johtamaan hallituksen budjettiriiheen.
Kotimaista kysyntää lisäävää ostovoimaa on mahdollista parantaa korottamalla työtulovähennystä ja tekemällä inflaatiotarkistuksia kaikissa tuloluokissa. Näihin toimiin hallitus on sitoutunut.
Sipilä on luvannut myös miljardin euron veronkevennysporkkanan, mikäli taloustalkoot saadaan vauhtiin ja yhteiskuntasopimus tehdyksi. Maanantaina pääministeri Sipilä näki palkkasovussa perustan myös yhteiskuntasopimukselle.
Vaikka yhteiskuntasopimus on kokonaan oma paininsa, neuvottelutulos puhdistaa työmarkkinoiden ilmapiiriä ja toimii kisällinäytteenä vielä laajemman yksimielisyyden sorvaamiselle.
Pääkirjoitus