Kainuun hallintokokeilu oli ykköspuheenaihe niin virallisissa puheissa kuin kahvipöytäjutustelussa Kainuun kuntien huippukokouksessa Puolangan Paljakassa torstaina. Kokeilun valmistelu on kiivaimmillaan, sillä maakuntavaalit ovat edessä jo runsaan vuoden päästä.
Maakuntajuhlassa puhunut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) totesi, että Kainuun mallia valmisteltaessa on puhuttu paljon kuntapalveluista, mutta vain vähän maakunnan päätösvallan lisäämisestä.
"Tämä maakuntaitsehallinnon kannalta tärkeämpi puolisko, maakunnan päätösvallan lisääminen ei saa unohtua. Yhteistuumin valtiovallan ja maakunnan on huolehdittava siitä, että maakunnallinen päätösvalta todella lisääntyy", ministeri evästi kotimaakuntansa väkeä.
Lehtomäen mukaan maakuntaitsehallinnosta käyty keskustelu näkyy myös hallitusohjelmassa. Siitä merkkinä ovat muun muassa mittavat hajasijoitusta koskevat hankkeet, joista Kainuukin yrittää ottaa osansa.
"On esitetty näkemyksiä, että Kainuun mallin toimeenpanon jälkeen kunnille jää vain vähäisiä, jopa merkityksettömiä tehtäviä. Sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelut nielaisevatkin kunnan budjetista leijonanosan. Voidaan kuitenkin pohtia, onko kuntien pelivara ja aito päätösvalta näissä asioissa ollut aina lopultakaan kovin suuri."
Lehtomäki sanoi uskovansa, että useimpia kuntalaisia ei kiinnosta, minkä julkisyhteisön nimi sairaanhoitajan palkkakuitissa lukee, kunhan terveyspalvelut vain toimivat.
Ministeri otti puheessaan kantaa myös Talgon Vuolijoen kiskokalustotehtaan vaikeaan tilanteeseen. Hän vakuutti, että tehtaan suuri maakunnallinen ja kansallinenkin merkitys on poliittisen johdon tiedossa, ja suotuisia ratkaisuja etsitään.
Valtiosihteeri Risto Volanen totesi, että Kainuu on hallintokokeiluineen oikealla yhteistyön tiellä. Hän tähdensi, että maakunnissa on osattava yhteistyö yli puolue-, yhteiskunta-, kunta- ja maakuntarajojen sekä myös yli valtakuntien rajojen.
Kainuun mallin valmistelun todettiin etenevän aikataulun mukaisesti. Kevääseen mennessä aiotaan päästä solmimaan sopimuksia kuntien kanssa, ja silloin selvillä pitää olla myös kokeilun rahoitus.
Illan maakuntajuhlassa jaettiin nyt viidennen kerran Pro Kainuu -tunnustuspalkinnot. Tieteessä, taiteissa tai elinkeinoelämässä ansioituneiden kainuulaisten joukosta kunniataulun ja kanervakorun saajiksi oli valittu Toini ja Paavo Blomqvist Kajaanista, toimitusjohtaja Heikki Mattila Puolangalta sekä puolankalais-oululainen taiteilija Niilo Hyttinen.
Blomqvistit ovat tehneet arvokasta työtä kainuulaisen kulttuurin, esimerkiksi Eino Leinon elämäntyön sekä vanhan rakennusperinteen hyväksi. Heikki Mattila on muun muassa motocross-varusteita valmistavan ja moniin maihin vievän Sinisalo Oy:n toimitusjohtaja. Niilo Hyttiselle tunnustuspalkinto annettiin merkittävästä elämäntyöstä kainuulaisena kuvataiteilijana.