Raamisopimuksen perusteella tehtäviä alakohtaisia työehtosopimuksia runnotaan kasaan viime metreillä ja aiempaa synkemmissä taloustunnelmissa. Aikaraja päättyy 25. marraskuuta.
Talouden odotukset ovat synkistyneet siitä tilanteesta, kun työmarkkinaosapuolet paimennettiin värikkäiden vaiheiden jälkeen aiemmin syksyllä ja vielä useampaan otteeseen yhteiseen pöytään. Lopulta raamisopimus saatiin aikaiseksi.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.), valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja työministeri Lauri Ihalainen (sd.) panivat arvovaltansa peliin ja patistivat osapuolet sopuun. Nyt samaa vastuunkantoa odotetaan liittotason työmarkkinaosapuolilta, sillä taantuman uhka ja hitaan talouskasvun aika ovat askeleen lähempänä.
Raamisopimuksen takarajaan on vielä muutama päivä, mutta kaikkialla ei ole vielä valmista. Raamisopimuksen soveltaminen on osoittautunut poikkeuksellisen vaikeaksi, ja valtakunnansovittelijan ovi on käynyt tiuhaan.
Helppoa sopiminen ei näytä olevan kalkkiviivoillakaan. On lakkoiltu, osa lakoista on vielä menossa, osassa neuvottelut on vielä aloittamatta, sopimuksia on irtisanottu ja edessä on jopa työsulku. Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöjen kannattaa nyt panna jäitä hattuun eikä provosoida herkässä tilanteessa.
Raamisopimuksen piti helpottaa neuvotteluja, mutta käytännössä sen puitteissa käydään vaikeita alakohtaisia neuvotteluja. Monille aloille on patoutunut sisällöllisiä kysymyksiä. Esimerkiksi koulutusvapaan toteuttamisesta on tullut yksi sopimuksen pullonkaula.
Koko Euroopan taloustilanne on heikentynyt, eikä euromaiden kriisi ole läheskään ohi. Siksi on työmarkkinaosapuolten edun mukaista saada aikaan sopu niin, että kattava raamisopimus kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi voidaan allekirjoittaa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että raamista on tulossa riittävän kattava. Jos hallitus katsoo, että keskusjärjestöjen raamisopimuksessa on mukana riittävästi aloja, valtio on luvannut vastineeksi verohelpotuksia niin työntekijöille kuin yrityksille. Sovittua takarajaa ei ole mitään syytä venyttää pidemmälle. Siihen ei nyt ole varaa.
Työmarkkinajärjestöjen tehtävä on kantaa vastuuta ajassa ja huolehtia siitä, että työn tekemisen ja teettämisen edellytykset pysyvät kuosissa, kun varaudutaan edessä oleviin vaikeisiin aikoihin.
Lakkoilut ja työsulut eivät ole vastuullinen vastaus tilanteeseen.
Edessä nimittäin on uusia kiristyksiä. Hallitus suunnittelee parhaillaan tulevia miljardiluokan säästöjä. Säästöt on kirjoitettu hallitusohjelman sisään.
Vaikka Suomi kuuluu valtion lainamarkkinoilla AAA-luokkaan, tilanne voi muuttua nopeastikin.
Nollakasvu tai vain hidas talouskasvu ovat myrkkyä tuottavuus- ja kestävyysvajeen kanssa kipuilevalle maalle. Viennistä elävällä Suomella ei ole varaa röyhistelyyn ja henkseleiden paukutteluun.