Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995, se sai alkoholipolitiikkaansa yhdeksän vuoden siirtymäajan. Ensi vuoden alussa armoa ei enää anneta, vaan matkailija saa tuoda toisesta EU-maasta 10 litraa väkeviä, 20 litraa aperitiiveja ja kuohuviinejä, 90 litraa mietoja viinejä ja 110 litraa olutta. Määrät ovat suuria, mutta neuvotteluvaraa ei enää ole.
Lisäriesaa Suomelle aiheuttaa Viron liittyminen EU:hun ensi vappuna. Viina on Virossa niin halpaa alhaisen alkoholiveron takia, että tuontikiintiöiden poistuminen johtaa melkoiseen viinaralliin, ellei jotain tehdä. Hallituksen esityksen mukaan alkoholivero laskee maaliskuun alusta keskimäärin 33 prosenttia. Suurin alennus kohdistuu väkeviin juomiin.
Alkoholiveron alennus on ainut keino, jolla viinarallia voidaan hieman hillitä. Nyt verotulot eivät sentään romahda, vaan valtiovarainministeriö saa yhä rahaa viinan kulutuksesta, tosin aiempaa vähemmän. Arvioiden mukaan alkoholiverotulot vähenisivät noin 225 miljoonaa euroa vuodessa. Veropohjan kaventumisen ennustetaan supistavan verokertymää 50 miljoona euroa. Ostovoiman kasvu kuitenkin siirtyy kansantalouteen ja lisää työllisyyttä. Näin uskotaan.
Viinan halpeneminen kiistatta lisää suomalaisten alkoholin käyttöä - ainakin alkuvaiheessa. Hallitus ei mitenkään peittele veronalennuksen vaikutuksia. Suurkuluttajien määrä kasvaa, nuorten alkoholinkäyttö lisääntyy, samoin perheväkivalta, putkakuolemat ja poliisien työmäärä.
Suomella oli yhdeksän vuotta aikaa sopeuttaa tiukka alkoholipolitiikka EU:n säännöksiin. Sinä aikana ei tehty mitään. Siksi kansanedustajien syytökset "hallitus opettaa kaikki juomaan viinaa" ovat jälkijättöisiä. Holhoavasta alkoholipolitiikasta olisi pitänyt luopua jo aikaa sitten pienin askelin.
Jos veroja olisi laskettu hallitusti vuosi vuodelta ja purettu tuontikiintiöitä nopeammassa tahdissa, kertarysäykseen ei olisi tarvinnut turvautua. Nyt viinarallia Viroon ei enää kyetä estämään. Päinvastoin busseihin suunnitellaan perävaunuja muhkeiden juomalastien kuljettamiseen.
Valtioneuvoston torstainen periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista on yritys hillitä suomalaisten viinan kulutusta. Se painottuu haittojen ehkäisyyn, lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen, riskikulutuksen vähentämiseen sekä kokonaiskulutuksen alentamiseen. Ohjelmilla ei kuitenkaan suomalaisten juomatapoja hetkessä muuteta. Muutos tapahtuu vasta, kun suomalaiset ryhtyvät arvostamaan terveyttä ja kohtuutta. Tarvitaan valitusta ja konstailematonta tietoa.
Suomi ei ole yksin, vaan samassa veneessä ovat muut Pohjoismaat. Tanska on jo alentanut viinaveroa ja Ruotsi seuraa perässä.
paakirjoitus@kaleva.fi