Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomessa jouduttaneen arvioimaan uudelleen, miten suuri osa ikäluokista on järkevään kouluttaa korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa. Taso on nykyisellään luultavasti liian korkea, Vanhanen arvioi Helsingissä keskiviikkona.
Valtioneuvoston tuoreen globalisaatioselvityksen mukaan erityisesti työmarkkinoilta ja koulutusjärjestelmältä vaaditaan sopeutumiskykyä, jotta Suomi ja Eurooppa pärjäisivät kiristyvässä globaalissa kilpailussa. Kilpailutilanteen muutokset voivat olla hyvin äkkinäisiä ja siten yhä vaikeammin ennakoitavissa, arvioi professori Richard Baldwin.
Vastoin aiempia käsityksiä maailmanlaajuinen kilpailu myllää nyt kaikkien koulutustasojen töitä, ei vain joitakin teollisuuden aloja ja matalapalkkaista työvoimaa. Baldwinin koulutuspoliittinen viesti onkin tuttu: tärkeintä on oppia oppimaan, ei niinkään tankata yhä suurempaa tietomäärää ja erityistaitoja. Näin ihmisten on helpompi tarvittaessa myös vaihtaa töitä ja ammattia.
Suomessa nykytavoitteena on, että kustakin ikäluokasta 70 prosentille tarjotaan opiskelupaikka joko korkeakoulusta tai ammattikorkeakoulusta.
Kirurgi siellä, potilas täällä
Baldwin osallistui selvityksen julkistamistilaisuuteen videoyhteyden kautta. Tämän arvostetun taloustieteilijän mukaan globalisaatiossa eletään nyt uutta vaihetta. Kun aiemmin länsimaista valui teollisuuden työpaikkoja - osin jopa kokonaisia toimialoja - halvan työvoiman maihin, kuva on nyt monisyisempi. Tutkija puhuu tuotannon osittumisesta.
Muun muassa tietotekniikan kehittymisen vuoksi tehtävien hoito on yhä vähemmän sidottuna tiettyyn paikkaan. Baldwin otti esimerkiksi kirurgin, jonka ei tietokoneavusteisessa leikkauksessa tarvitse olla samassa paikassa kuin leikattava potilas.
- Kansainvälinen kilpailu, joka aiemmin käytiin pääasiassa eri maiden yritysten ja tuotantosektorien välillä, esiintyy nyt eri maissa samoissa työtehtävissä työskentelevien yksittäisten työntekijöiden välillä.
Niinpä samassakin yrityksessä voi olla globalisaatiosta hyötyviä ja siitä kärsiviä työntekijöitä, myös korkeasti koulutetuissa.
Baldwinin mukaan yritykset rajoittaa palkkojen ja työpaikkojen muutoksia käyvät kalliiksi. Ulkomaille siirtyminen houkuttaa yrityksiä erityisesti maissa, joiden työmarkkinat ovat jäykimmät.
Toimet tiedossa, valmius puuttuu
Hallitus käynnisti viime talvena uuden globalisaatioselvityksen, joka on jatkoa kahden vuoden takaiselle Suomi maailmantaloudessa -hankkeelle. Keskiviikkona julkaistu selvitys koostuu yli kymmenestä asiantuntija-arviosta. Suomea koskeva jatkoselvitys valmistuu joulukuussa.
Vanhasen mukaan tiedossa kyllä on, mitä pitäisi tehdä, mutta toimien toteuttamisesta ei tahdo löytyä riittävää yhteisymmärrystä.
- Tämä koskee monia kansallisella tasolla päätettäviä asioita, mutta erityisesti unionin tasolla yhteistä tahtoa edellyttäviä asioita.
Vanhanen piti selvänä, että kilpailu korkeaan osaamista vaativilla aloilla vain kovenee. Erityisesti Kiina ja Intia ovat erittäin nopeasti nousemassa uusien innovaatioiden tuottajiksi. Läntisten maiden etumatka parhaiden keksintöjen ja uudistusten tuottajina voi pian olla menneisyyttä.