Ympärivuotisen metsälaidunnuksen ympäristövaikutuksia on ryhdytty tutkimaan Taivalkoskella osana Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Lumolaidun-hanketta.
"Lähtötilanne on se, ettei ympärivuotisen metsälaidunnuksen vaikutuksesta varsinkaan pieneläimistöön kuten kovakuoriaisiin ole tarkkaa kuvaa. Nyt kartoitetaan myös laidunalueiden sienilajistoa sekä muuta kasvillisuutta", tutkija Arto Huuskonen MTT:stä kertoo.
Taivalkoskelaiset tilat ovat laidunnustavan edelläkävijöitä Pohjois-Suomessa. Monet tutkimuksessa mukana olevista ovat käyttäneet kasvatusmenetelmää 1990-luvun alusta lähtien. Sen vaikutukset näkyvät siten jo selvästi metsämaisemassa.
Metsälaitumilla on pidetty ympärivuotisesti etupäässä lihakarjaa, mutta monilla tiloilla myös hiehot ovat asustaneet metsissä ja niihin tehdyissä suojarakennuksissa.
Tavoitteena on lisäksi selvittää, onko metsälaidunnusta harjoittaville tiloille perusteita ryhtyä maksamaan ympäristötuen erityistukea. Nyt sitä voivat saada ne tilat, jotka vaalivat karjanpidollaan hoitohistorialtaan paljon pidempiä, varsinaisia perinnemaisemia.
Haittavaikutuksia minimoitu
Taivalkosken hankkeessa ovat mukana myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus sekä Oulun yliopisto, jonka tutkijat ovat kesästä lähtien tehneet lajiselvityksiä13 tilan metsälaitumilla ja niiden vertailualueilla. Laitumista kuudella karjaa pidetään ympärivuotisesti.
Ensi vuoden loppuun kestävässä hankkeessa mielenkiinnon kohteena on myös laidunnuksen mahdolliset riskitekijät. Niitä selvitetään maanäytteistä otettavilla typpi- ja fosforimäärityksillä.
Negatiiviset ympäristövaikutukset Huuskonen rohkenee arvioimaan varsin vähäisiksi.
Hänen mukaansa ne voidaan pitää ympärivuotisessakin laidunnuksessa pieninä muun muassa eläinten ruokintapaikkoja alueen sisällä siirtelemällä, jolloin ulostekeskittymät jakautuvat isommalle alueelle. Se on mahdollista, koska laitumet ovat laajoja.
Elinkeinon tarpeista liikkeelle
Taivalkoskella on tällä hetkellä noin 20 tilaa, jotka pitävät karjaa metsälaitumella ympäri vuoden. Lihakarjan kasvatusmahdollisuudet ovat kasvaneet olennaisesti. Samalla maidontuotanto on tehostunut, koska navetat on voitu valjastaa kokonaan lypsylehmille
"Karja pysyy terveenä saadessaan olla ulkona ja liikkua. Puoli vuotta eläimet kasvavat metsien ravinnon turvin melkeinpä ilmaiseksi. Ja kuin kaupan päälle luontokin vielä hyötyy - tulee siistiä metsämaisemaa, jonka eliökunta on moninaista", Taivalkosken kunnaneläinlääkäri Sauli Holmström summaa.
Hänen haaveenaan on, että metsälaidunnus entisestään laajenisi Taivalkoskella ja koko Koillismaalla. Lihakarjan kasvatukseen soveltuvaa korpea ja vitelikkoa seutukunta on hänen mielestään miltei pullollaan.
"Hulluus on huipussaan, kun suomalaisten syötäväksi rahdataan lihaa Brasiliasta ja Uudesta Seelannista asti. Sama määrä voitaisiin helposti tuottaa näillä Koillismaan lumolaitumilla, kunhan siihen vain luotaisiin valtiovallan taholta kunnon edellytykset", Holmström pohtii.