Soneran teleurkintavyyhdessä tuomitut vaativat Helsingin hovioikeudessa jättimäisiä korvauksia.
Teleyhtiö Soneran entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander vaatii, että valtion on maksettava hänelle käräjäoikeudessa syntyneet kulut, jotka nousevat yli 280 000 euroon. Entiset viestintäjohtaja Jari Jaakkola ja tietoturvallisuuspäällikkö Sari-Anna Pulkkinen vaativat myös käräjäoikeuden kuluja, jotka kohoavat molemmilla reippaasti yli 70 000 euroon.
Hovioikeudessa alkoi maanantaina kolmikon urkintasyytteiden puinti. Syyttäjä vaatii, että rangaistusta on korotettava ja kolmikolle tuomittava ehdollisen vankeuden lisäksi sakkoja.
Jupakassa tuomittujen ex-turvallisuusjohtaja Juha E. Miettisen ja hänen alaisenaan työskennelleen turvallisuuspäällikkö Alpo Mannisen syytteet hovi ratkaisee kirjallisessa menettelyssä. He eivät ole itse valittaneet tuomiostaan, vaan sen on tehnyt syyttäjä.
Kymmenien ihmisten teletunnistetietojen urkinta toi Soneran entiselle johdolle ehdolliset vankeusrangaistukset viime vuonna. Kaikkien katsottiin syyllistyneen törkeään viestintäsalaisuuden loukkaamiseen. Teletunnistetietojen avulla haluttiin selvittää muun muassa, kuka vuoti epämieluisia asioita Sonerasta.
"Turvayksikön kuningas"
Relander sanoo valituskirjelmässään, että syksyllä 2000 Sonerassa vallitsi yhtiön johtoa koskeva kriisi, joka johtui johdon optiosopimusten ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta.
Saman vuoden lokakuussa Relander erotti SmartTrustin toimitusjohtajan. Asiaa käsiteltiin pian julkisuudessa, jossa esiintyi myös yrityssalaisuuksina pidettäviä tietoja. Relander kääntyi yrityssalaisuuden vuodon takia Miettisen puoleen.
Relander korostaa valituksessaan, että Miettiselle annetut tehtävät olivat hoidettavissa laillisin keinoin. Relanderin mukaan Miettisen johtaman turvayksikön tapa käyttää tunnistetietoja Soneran sisäisten väärinkäytösten selvittämiseen on syntynyt jo vuonna 1998.
Hovioikeudessa Relanderin puolustus kuvaili Miettistä "salamyhkäiseksi, vauhtisokeaksi ja ambitiomaiseksi" johtohahmoksi. Puolustuksen mukaan Relanderin pyytämät puhelutiedot ovat tarkoittaneet puheluerittelytietoja eivätkä täydellisiä tunnistetietoja.
Puolustuksen mukaan Miettinen oli "turvayksikön kuningas", joka päätti, millä keinoin selvittää asioita. Muille hän ei keinoistaan puhunut. Urkinnan kohteina oli yhtiön hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Urkituksi joutuivat myös Sonerasta kirjoittaneet toimittajat.
Onko laki hämärä?
Tapaukset ajoittuivat vuosiin 1997--2001. Yhdessäkään urkintatapauksessa lupaa teletunnistetietojen selvittämiseen ei yritetty saada oikeudelta. Käräjäoikeuden mukaan se olisi pyydettäessä saatu vain yhden syytekohdan osalta.
Relander katsoo, että kysymys hänen tahallisuudestaan on jäänyt käräjäoikeuden tuomiossa perustelematta. Lisäksi syyte perustuu vain asiassa kuultujen muistikuvin. Relander ja Miettinen olivat käräjäoikeuden mielestä urkinnassa aloitteentekijöitä. Päätekijänä käräjäoikeus piti Miettistä.
Hovioikeus joutuu nyt pohtimaan lakia, koska syytetyt vetosivat jälleen siihen, että laki televiestinnän tietosuojasta oli hämärä eikä sen soveltamisesta ollut kunnon tuntumaa. Käräjäoikeus ei aikoinaan niellyt selitystä.
Urkintavyyhteä käsitellään kuun puoliväliin asti. Hovi pui myös valtioneuvoston entisen turvallisuuspäällikön Ari Uutisen ja keskusrikospoliisissa työskennelleen rikostutkijan sakkotuomiot. Heille syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta.