Keskusrikospoliisi epäilee, että Sonerassa on urkittu teletietoja laajemmin kuin aiemmin luultiin. Keskusrikospoliisi (krp) epäilee yhtiössä urkitun vuosina 2000-2001 noin sadan ihmisen puhelin- ja sähköpostiliikennettä, kun aiemmin on puhuttu noin 50:stä valvonnan kohteesta. Samalla Sonerassa arvioidaan loukatun jopa 7 000 muun ihmisen viestinnän suojaa.
Näiden noin 7 000 ihmisen joukko koostuu henkilöistä, jotka ovat olleet puhelin- tai sähköpostiyhteydessä varsinaisen urkinnan kohteisiin. Sitä kautta heidänkin teletietojaan on paljastunut urkkijoille.
Myös epäiltyjä on tutkinnan edetessä kertynyt lisää. Krp tutkii tekoja epäiltyinä törkeinä viestintäsalaisuuden loukkauksina.
"Tähän mennessä on kuulusteltu kymmenkunta henkilöä rikoksesta epäillyn asemassa. Osa heistä ei ole silloisia Soneran työntekijöitä", krp:n apulaispäällikkö Jari Liukku sanoo.
Tätä ennen epäillyiksi on tiedetty yhtiön entinen toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander ja seitsemän muuta yhtiön palveluksessa tekoaikaan ollutta henkilöä.
TeliaSoneran varatoimitusjohtaja Harri Koponen sysää vastuun menneistä väärinkäytöksistä yksittäisten, yhtiön omia sääntöjä rikkoneiden henkilöiden kontolle.
Hän sanoo yhtiön auttaneen poliisia mahdollisuuksiensa mukaan ja toivoo tapahtumien selvittämistä, että käsitys salailun ilmapiiristä ei jäisi elämään.
"Tietyt henkilöt ovat ilmeisesti rikkoneet sääntöjä ja päättäneet olla noudattamatta ohjeita, ja joillakuilla on ollut liian isot valtuudet. Yrityksen kulttuuriin tällainen ei ole kuulunut", Koponen sanoi STT:lle keskiviikkona.
Hän toteaa, että epäillyn teleurkinnan aikaan yhtiössä oli yli kymmenentuhatta työntekijää, joista vain kourallista epäillään rikoksista.
Tutkinta paljastanut uusia tapauksia
Sonerassa epäillään seuratun muun muassa yhtiön entisen hallituksen jäsenten ja pääluottamusmiehen teletunnistetietoja.
Tutkinta on paljastanut useita uusia, erillisiä tapauksia, joissa on poliisin mukaan syytä epäillä väärinkäytöksiä. Liukun mukaan esitutkinnassa on ilmennyt yli kymmenen erilliseksi rikokseksi katsottavaa kokonaisuutta.
Teletietoja on eri haaroissa kerätty eri tarkoituksiin. Poliisi ei vielä halua ottaa kantaa siihen, mitkä ovat olleet urkkijoiden motiivit.
Poliisi esittää tutkinnan rajausta
Yksi tutkinnan yhteydessä paljastuneista kokonaisuuksista on sisäministeriön entisen kansliapäällikön Kari Häkämiehen (kok.) tapaus. Tutkinnassa kävi ilmi, että Häkämies oli pyytänyt ja saanut Elisan turvallisuustarkastajalta teletietoja selvittääkseen häiriösoittojen alkuperää, vaikka hänellä ei ollut oikeutta tietoihin.
Poliisi aikoo esittää Sonera-jutun syyttäjälle, että esitutkinta rajattaisiin koskemaan vain sataa varsinaisesti valvottua henkilöä. Tällöin tuhansien muiden asianomistajien omaan harkintaan jäisi, lähtevätkö he itse hakemaan viestintäsalaisuuttaan loukanneille rangaistusta.
Kihlakunnansyyttäjä Markku Pohjanoksa voi päättää tutkinnan rajaamisesta sillä perusteella, että rikos ei yhteistä rangaistusta langetettaessa olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. Edellytyksenä on, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista.
Toinen peruste, jolla syyttäjä voisi määrätä esitutkinnan rajaamisesta on se, että oikeudenkäynti tai rangaistus olisi tarkoituksetonta tai tekijän kannalta kohtuutonta.
Keskusrikospoliisi arvelee saavansa esitutkinnan päätökseen lokakuun loppuun mennessä, jonka jälkeen asianosaisilla on tilaisuus antaa omat loppulausuntonsa.
- Syyteharkintaan koko paketin uskotaan etenevän vuoden loppuun mennessä.
Seurattuina puhelimet ja sähköpostit
Keskusrikospoliisi on kesän aikana käynyt läpi mittavaa sähköistä ja paperimuodossa olevaa asiakirja-aineistoa. Lisäksi poliisi on kuulustellut suurta joukkoa epäiltyjä, asianomistajia ja todistajia. - Tutkimuksissa on selvinnyt, että Sonerassa haettiin teletietoja matkapuhelinverkoissa, kiinteissä puhelinverkoissa ja sähköpostijärjestelmissä lähetetyistä ja vastaanotetuista viesteistä.
- Esitutkinta alkoi lokakuussa 2002, kun yhtiö teki Helsingin Sanomien paljastusten pe-rusteella tutkintapyynnön poliisille. Lehti kertoi, että Soneran turvallisuusyksikkö oli syksyn 2000 ja kevään 2001 välisenä aikana tutkinut kymmenien yhtiön työntekijöiden puhelinyhteyksiä.