Helsinki
Hallituksen omistajaohjauksen ote on keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen mielestä Soneran tapauksessa pettänyt täydellisesti.
Oppositiorintama ja myös hallituksen vasemmistopuolueet ihmettelivät Sonera-tiedonantokeskustelussa, miksi Soneran umts-investoinnista ei keskusteltu hallituksessa eikä liikenne- ja viestintäministeriössä. Useiden puhujien mielestä valtioneuvoston 1999 tekemä periaatepäätös omistajavallan käytöstä olisi edellyttänyt toisenlaista menettelyä.
Vasemmistoliiton ryhmäpuhujan Matti Huutola piti erittäin vakavana virheenä sitä, että silloinen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) ei tuonut Soneran osallistumista umts-huutokauppoihin hallituksen laajempaan ennakkokäsittelyyn valtio-omistajan kannan määrittelemiseksi.
SDP:n Matti Saarinen kysyi, miksi Soneran tapauksessa ei noudatettu valtioneuvoston periaatepäätöstä jonka mukaan "valtionyhtiön toiminnan tai kansantalouden kannalta erittäin merkittävät sijoitukset ulkomaille edellyttävät pääomistajan hyväksyntää ennen kuin sijoituksesta lopullisesti päätetään."
Saarinen muistutti, että kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoimien yhtiöiden merkittävämmät investointipäätökset on käsitelty muun muassa hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Lipponen piti kysymystä aiheellisena
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) myönsi kysymyksen, miksi hallitus ei käsitellyt asiaa, aiheelliseksi. Hän vetosi kuitenkin riskienhallinnan professorin Vesa Puttosen käsitykseen, että Sonera toimii sellaisella toimialalla, joka on poikkeuksellinen.
Jäätteenmäki kummeksui selitystä, ettei Soneran ratkaisuja voitu lain mukaan viedä hallituksen käsittelyyn.
Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok.) selvitti asiaa perusteellisesti. Hän muistutti, että muun muassa Nasdaq-pörssissä noteerattuun Soneraan sovelletaan sekä Suomen että Yhdysvaltojen lainsäädäntöä. Sasin mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen kohta, johon keskustelussa viitattiin, on ristiriidassa osakeyhtiölain kanssa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) tähdensi, että valtio-omistajan hyväksyntä voi syntyä monella tavalla. "Sen päättää se ministeri, joka tuota yhtiötä valvoo. Se voi olla ministerin päätös. Se voi syntyä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa."
"Väliintulo suuren luokan skandaali"
Kokoomuksen Kalervo Kummola kysyi, olisiko asian tuominen valtioneuvoston käsittelyyn muuttanut mitään.
"Valtio-omistajan sinänsä poikkeuksellinen puuttuminen asiaan olisi edellyttänyt sitä, että valtio-omistajalla olisi silloin ollut vahva ja varma näkemys tämän täysin Soneran julkisesti ilmoitetun ja eduskunnassakin hyväksytyn strategian mukaisen investoinnin epäonnistumisesta", Kummola pohdiskeli
Kummolan mielestä poliitikkojen väliintulo huutokauppoihin olisi ollut suuren luokan skandaali. Hän arvioi, että se olisi todennäköisesti romahduttanut yhtiön pörssiarvon.
Vihreiden Osmo Soininvaaran mielestä on hylättävä lopullisesti ajatus, että valtionyhtiöiden tulisi toimia isännättöminä. Hänen mukaansa kokoomuspolitiikkojen usein toistama ajatus, että osakkeenomistajan ei ole syytä puuttua yrityksen johdon toimiin kuin kerran vuodessa yhtiökokouksessa, on kestämätön.
Keskusta muistutti Koskisen vaatimuksista
Jäätteenmäki nosti esille oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) lehtilausunnon, jossa hän on esittänyt harkittavaksi erityistilintarkastuksen tarpeellisuutta Sonerassa.
Koskinen vakuutteli, ettei ole tarkoittanut kohdennettua erityistarkastusta, vaan ensisijaisesti sisäistä tarkastusta. Keskusta aikoo vaatia Koskiselta tarkempaa selvitystä puheistaan tiedonannon valiokuntakäsittelyssä.
Lipponen vaati työrauhaa Soneralle. Hänen mukaansa erityistilintarkastus tarkoittaa sitä, että silloin pitää olla todella jotain vakavasti vialla yrityksessä. "Tätä vaatii edustaja Jäätteenmäki, jolloin on mahdollista, että Soneran ja Telian fuusio voi kariutua", Lipponen latasi.
Kaikki ryhmäpuhujat kiistivät väitteen, että eduskunta olisi hyväksynyt Saksan umts-luvan oston siinä yhteydessä kun eduskunta käsitteli kesällä 2000 valtion omistuksen pienentämistä.
"Toisaalta on täysin kiistatonta, että eduskunnalla oli tuossa vaiheessa tilaisuus näyttää hankkeelle punaista valoa, mutta se ei tuota tilaisuutta käyttänyt", Kummola sanoi.
Perussuomalaisten Raimo Vistbackan mielestä hallituksen tulisi myöntää epäonnistumisensa ja erota. Kristillisdemokraattien Bjarne Kalliksen mukaan hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. Eduskunta jatkaa tiedonannon keskustelua keskiviikkona.