Jos vuoden vaihteessa TeliaSonera Finlandin maajohtajana aloittaneen Anni Vepsäläisen pelkkää työhistoriaa tuijottaisi, voisi uskoa, että hän vie yhtiön Suomen yksikköä puhtaasti pelkkiin matkapuhelinpalveluihin.
Vuonna 1987 taloon nmt-puhelimeen lisäpalveluita kehittämään tullut ja Soneran matkaviestintäpalveluiden johtajaksi ennen nykyistä pestiään edennyt Vepsäläinen puhuu taustastaan huolimatta jopa kiinteiden verkkojen renessanssista.
"Laajakaistaverkkojen tulo on nostanut kiinteät verkot uuteen kukoistukseen. Koko maassa oli viime elokuussa 170 000 laajakaistaliittymää ja on arvioitu, että vuoteen 2005 mennessä laajakaistaliittymien määrä nousisi 650 000 kappaleeseen, joten kasvupotentiaalia riittää", Vepsäläinen sanoo.
Laajakaistaoperaattoreilla ei ole ongelmia saada liittymiä liiketaloudellisesti kannattaviksi kaupungeissa ja suurissa maaseututaajamissa, mutta pieniin kyliin nopeiden tietoliikenneyhteyksien vieminen ei ole enää yhtiöille kannattavaa bisnestä. Itä-Suomessa Sonera on kuitenkin kokeillut "kyläkaistaksi" nimitettyä mallia, jossa kuntataajamasta on vedetty kunnan tuella ja osin EU:n rahoilla nopeaa kaistaa myös pieniin kyliin.
"Tämän mallin kokeilemiseen on kiinnostusta myös Koillismaalla ja Kainuussa", sidosryhmäjohtaja Ilkka Haataja kertoo.
Verkkorenessanssipuheiden rinnalla Vepsäläinen innostuu toki myös esitellessään Soneran uusimpia mobiilipalveluita, värillisiä palvelusivustoja, kännykkään vietyjä uutisia ja muita sovelluksia.
"Kun puhutaan mobiilista internetistä, niin siihen tarvitaan verkkoja, palveluita ja päätelaitteita. Nyt nämä kaikki elementit alkavat olla kunnossa ja markkinat ovat lähdössä kasvuun", Vepsäläinen vakuuttaa.
"Oulu on meille tärkeä paikka erityisesti langattoman puolen kehitystyössä. Täällä Oulussa on tehty monia langattoman puolen asioita ensimmäisenä koko maassa", antaa Vepsäläinen tunnustusta osaamiselle.
Langattomaan internetiin eli m-internetiin ei siis tarvita kolmannen sukupolven umts-verkkoja. Vepsäläisen mukaan Soneran täysiveriset kolmannen sukupolven palvelut ovat toki tulossa vielä tämän vuoden puolella, jos vain käynnissä olevat verkkojen ja päätelaitteiden väliset testaukset saadaan onnistuneesti vietyä läpi ja kolmannen sukupolven päätelaitteet markkinoille.
Lisää huomenna Kalevan taloussivuilla ja HighTech Forum -verkkopalvelussa!