Korkein oikeus on hylännyt ns. Sonera-kirjeitä koskevan valituslupahakemuksen. Näin syyttäjä ei saa käyttää kirjeitä todisteena Sonera-kirjaoikeudenkäynnissä. Kirjeet olisivat avaintodiste Sonera-kirjaan liittyvässä kunnianloukkausjutussa. Kihlakunnansyyttäjä Harri Ilander kertoi toukokuussa, että kirjeistä paljastuu kohuteoksen laatija.
Soneran entistä toimitusjohtajaa Kaj-Erik Relanderia koskevan kunnianloukkausoikeudenkäynnin jatkumisesta ei toistaiseksi ole tietoa.
Juttu juontaa vuoteen 2002, jolloin internetissä ilmestyi kohuttu Sonera-kirja. Teoksessa esitettiin väitteitä, joita Relander piti herjaavina.
Keskusrikospoliisi tutki asiaa törkeänä kunnianloukkauksena. Syytteen sai Soneran konsulttina työskennellyt Timo-Pekka Silén, joka kiistää olleensa kirjan kirjoittaja. Kunnianloukkausoikeudenkäynti keskeytyi viime vuonna, kun Helsingin käräjäoikeus määräsi syyttäjän todisteina käyttämät Sonera-kirjeet käyttökieltoon.
Syyttäjä ja Relander valittivat kiellosta hovioikeuteen, joka jätti asian tutkimatta. Syyttäjä pyysi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mikä nyt jäi saamatta. Kirjeet ilmaantuivat alun perin oikeudenkäynnissä, jossa Keskusrikospoliisi yritti selvittää Sonera-kirjailijan henkilöyden. KRP yritti saada tiedon sittemmin painetun Sonera-kirjan kustantaneelta Heikki Haavikolta. Haavikko vetosi vaitiolovelvollisuuteen ja toimitti kirjailijan kanssa käymänsä kirjeenvaihdon korkeimmalle oikeudelle. Kirjeiden tarkoitus oli tuolloin osoittaa, että Haavikko oli tehnyt salassapitosopimuksen Sonera-kirjailijan kanssa.
Koska KRP oli oikeusjutun osapuoli, sai se kirjeet haltuunsa. Myöhemmin KRP liitti ne todisteiksi Relanderin jutun tutkintaan. Helsingin käräjäoikeus piti kirjeiden liittämistä toisen jutun todisteiksi laittomana.
Sonera-kirjan painetun version kustantaja Heikki Haavikko pitää korkeimman oikeuden päätöstä odotettuna. "Ei siinä yllätystä ollut", Haavikko sanoi keskiviikkona. "Julkisuuslaki on ilmeisesti aika huonosti tunnettu ja ymmärretty. Oikeudenkäynnin osapuolia -- tässä tapauksessa KRP:n ja minun välisessä oikeudenkäynnissä -- sitoo julkisuuslaki. Osapuolet eivät saa käyttää hyväkseen mitään aineistoa, jota tällaisessa riita-asiassa annetaan."
Haavikon mukaan koko prosessi kirjeiden käytöstä todisteina oli turha.