So­ne­ra-kir­ja oi­keu­des­sa

Kolmisen vuotta sitten internetissä ilmestynyt Sonera-kirja nousee jälleen valokeilaan, kun Helsingin käräjäoikeus ryhtyy käsittelemään teoksesta poikinutta kunnianloukkaussyytettä torstaina. Oikeudenkäynnin keskiöön saattavat nousta kirjeet, joiden syyttäjä uskoo "välillisesti" paljastavan kohutun kirjan kirjoittajan.

Kolmisen vuotta sitten internetissä ilmestynyt Sonera-kirja nousee jälleen valokeilaan, kun Helsingin käräjäoikeus ryhtyy käsittelemään teoksesta poikinutta kunnianloukkaussyytettä torstaina. Oikeudenkäynnin keskiöön saattavat nousta kirjeet, joiden syyttäjä uskoo "välillisesti" paljastavan kohutun kirjan kirjoittajan.

Kihlakunnansyyttäjä Harri Ilander haluaa esittää kirjeet käräjillä todisteina. Kirjeiden kirjoittaja ja painetun Sonera-teoksen kustantaja Heikki Haavikko puolestaan vaatii, ettei aineistoa saa käyttää oikeudessa.

Kunnianloukkausoikeudenkäynnissä on kyse siitä, loukkasiko Sonera-kirjan kirjoittaja yhtiön entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin kunniaa. Vähintään yhtä suureksi kysymykseksi nousee se, kuka kirjan itse asiassa kirjoitti. Syytteessä törkeästä kunnianloukkauksesta on aikoinaan Sonerassa konsulttina työskennellyt Timo-Pekka Silén. Mies kiistää asian.

KRP sai kirjeet korkeimmalta oikeudelta

Kunnianloukkauskäräjiä on edeltänyt pitkä prosessi, jossa epäilyjä tutkinut keskusrikospoliisi pyrki selvittämään nettikirjan tekijän. Kun Haavikon kustannusyhtiö julkaisi tekstin painettuna keväällä 2003, KRP ryhtyi nyhtämään kirjoittajan nimeä Haavikolta. Kustantaja ei tähän suostunut, ja poliisi vei asian oikeuteen. Lopulta korkein oikeus päätti, ettei Haavikon tarvitse kertoa mahdollisia tietojaan.

Nyt kiistakapulana olevat kirjeet päätyivät Ilanderille Haavikon ja KRP:n taiston kautta. Haavikko toimitti paperit korkeimmalle oikeudelle osoituksena Sonera-kirjailijan kanssa tehdystä salassapitosopimuksesta. Vastaanottajan nimen Haavikko oli kirjeissä peittänyt. Koska KKO piti poliisia jutussa asianosaisena, kirjeet kulkeutuivat myös KRP:lle. Seurauksena oli, että KRP ryhtyi hyödyntämään niitä kunnianloukkausjutun tutkinnassa.

Haavikon mielestä poliisilla ei ollut oikeutta käyttää kirjeitä setviessään kunnianloukkausepäilyjä. Näin syyttäjäkään ei kustantajan mukaan saa esittää aineistoa käräjillä. Haavikko on vaatinut jo kahdessa oikeusasteessa, että kirjeet määrätään tuhottavaksi tai ainakin pitkäksi aikaa salaisiksi. Molemmat tuomioistuimet ovat sysänneet päätöksenteon nyt alkavan kunnianloukkausoikeudenkäynnin harteille.

Torstaina käynnistyvä käräjöinti alkaa valmisteluistunnolla, jossa kirjeiden kohtalon ohella päätetään varsinaisen pääkäsittelyn aikataulusta. Myös haastehakemus tulee julkiseksi. Pääkäsittely ajoittuu joulukuun puoliväliin.

Ilmoita asiavirheestä