Somalimaa on rutiköyhä, mutta tyyni kolkka muuten rauhattomassa Afrikan sarvessa. Vakaudella se perustelee vaalimaansa itsenäisyyshanketta.
Hargeisa
Ennen lentokoneen laskeutumista Pohjois-Somalian Hargeisaan matkustamon viimeisetkin naiset, joilla ei ole huivia päässään, piilottavat hiuksensa kankaanpalan alle.
Lentoasemalla viisumipaperi kädessä jonottavat saapujat näkevät ensimmäiseksi Somalimaan lipun, jonka yllä teksti kiittää Allahia. Lipussa on vihreä, valkoinen ja punainen raita ja keskellä tähti.
Somalimaa on ollut omasta mielestään itsenäinen valtio pian 28 vuotta. Se antoi itsenäisyysjulistuksensa toukokuussa 1991, mutta yksikään valtio ei ole tunnustanut sitä.
Päivän tärkeydestä kielivät ympäri kaupunkien julkisivuja maalatut tekstit ”18 May”.
Khatia naapurimaasta
Kengät peittyvät hetkessä hienoon, beigenväriseen hiekkapölyyn liikkuessa Somalimaan nimeämässä pääkaupungissa Hargeisassa.
Kaikki arvokas on korkeiden aitojen, aseistettujen vartijoiden ja lukkojen takana: hotellit, varakkaiden talot ja pihat, pankit ja sairaalat.
Niiden välissä kukkivat köyhien ihmisten aaltopellinpaloista kyhäämät maapohjaiset asumukset ja pienet kaupat. Päästä varpaisiin verhotut naiset valmistavat ruokaa hökkeleiden edessä.
Islamin usko säätelee elämistä tiukasti. Ehkäisy on kielletty, joten perheiden lapsiluvut ovat suuria. Pyhäpäivänä perjantaina kaikki kokoontuvat moskeijaan kuuntelemaan imaamin saarnaa, joka tavoittaa kaiuttimilla nekin, jotka eivät ole rukoushuoneella.
Alkoholi on kielletty, ja Somalimaan perustuslaki määrää siitä kiinnijäävän rangaistukseksi 40 raipaniskua ja vähintään puoli vuotta vankeutta.
Pureskeltavaa huumekasvia khatia ei luokitella huumeeksi ja se vaihtaa omistajaansa katukojuissa. Khatia ei kasva Somaliassa, vaan sitä tuodaan naapurimaasta Etiopiasta kuorma-autojen lavoille pakatuissa muovisäkeissä. Rajalta Hargeisaan on alle kahden tunnin automatka.
Setelinippuja vain köyhillä
Vuohet rouskuttavat Hargeisassa katujen varsilla ajelehtivaa muoviroskaa. Autot väistelevät kuoppaisilla teillä lehmiä ja paikallista vesihuoltoa eli aaseja, jotka vetävät perässään vesitynnyreitä.
Vesitynnyrin täyttäminen maksaa kolme dollaria. Vaikka Somalimaalla on oma valuutta, shillinki, joka paikassa käyvät myös dollarit.
Dollarilla saa 10 000 shillinkiä, muutamia tuhansia enemmän kuin viime vuonna. Rahan arvosta päättää Somalimaan hallitus.
500 shillingin setelissä on kuva somalialaisesta lampaasta, joka on kaulasta ylöspäin musta. Suurimpaan eli 5000 shillingin seteliin on ikuistettu somalialaisten rakastama kameli, jonka maito on paikallisten mielestä herkullista.
Paksuja setelinippuja kanniskelevat vain köyhimmät ihmiset, sillä kaikki joilla on älypuhelin, maksavat mobiilisti. Palvelun tarjoaa maan suurin operaattori Somtel ja Somalimaassa 70-luvulla perustettu Dahabshiil-pankki (suomeksi kullansulattamo), jonka pääkonttori on nykyään Arabiemiraateissa.
Koulutusta, ei aseita
Somalimaa viettää itsenäisyyspäiväänsä 26. kesäkuuta, koska sinä päivänä vuonna 1960 se itsenäistyi Britannian siirtomaavallasta. Alle viikko myöhemmin, 1. heinäkuuta, se kuitenkin yhdistyi Somaliaan, joka puolestaan oli siihen asti Italian siirtomaa.
Jos somalimaalaisilta kysytään, asiat alkoivat mennä pieleen juuri yhdistymisen takia. Erityisen katkeruuden kohteena on vuonna 1969 vallan kaapannut sotilasdiktaattori Siad Barre, joka hallitsi Somaliaa sisällissodan alkuvuosille asti vuoteen 1991.
– Somalimaassa kaikki, mutta erityisesti nuoret haluavat itsenäisyyttä. Heistä monet myös pitävät Somaliaa vihollisena, ja on paha juttu, jos nuoret ajattelevat, että etelä tuhosi Somalimaan, sanoo Hargeisassa asuva suomensomalialainen Saed Guled.
Somalimaan ensimmäisen valtiollisen Amoud-yliopiston rehtori, professori Suleiman Ahmed Gulaid pitää koulutusta ratkaisevana maan tulevaisuuden kannalta.
– Meillä on ollut opiskelijoita, joiden ainoa tulevaisuudensuunnitelma oli ostaa ase ja suojella itseään, vuonna 1988 perustetun yliopiston rehtori sanoo.
Turistit vielä harvinaisuus
Maan yhtenäisyyttä puoltaa se, että somalialaiset ovat etnisesti yhtä ryhmää, joilla on sama uskonto ja kieli. Saman perheen jäseniä voi asua maan pohjois- ja eteläosissa.
Somalian 15 miljoonasta asukkaasta Somalimaassa asuu noin 4,5 miljoonaa. Hargeisassa asukkaita on yli miljoona. Väkiluvut ovat arvioita.
– Ihmiset kaunistelevat mielellään lapsilukuaan alaspäin, sanoo Guled.
Afrikan unionin kanta on, että Somalimaa ei voi itsenäistyä, koska se rohkaisisi separatistiliikkeitä. Viimeksi Afrikassa itsenäistyi Etelä-Sudan Sudanista vuonna 2011, mikä ei kuitenkaan lopettanut Etelä-Sudanin veristä sisällissotaa.
Muiden maiden tavoin Suomikin kehottaa kansalaisiaan jättämään Somalian-matkat maan vaarallisuuden takia väliin.
Äärijärjestö al-Shabaabin hallinnoimat alueet ja terrori-iskut rajoittuvat kuitenkin ”Etelä-Somaliaan”, kuten Somalimaassa loppuosaan maasta viitataan.
Somalimaa on äärimmäisen köyhä, mutta vakaa. Kun Mogadishussa räjähtivät autopommit viimeksi viime viiikolla, on Somalimaan viimeisimmästä terrori-iskusta kulunut jo yli kymmenen vuotta.
Satunnaiset Somalimaahan eksyvät turistit ovat silti Hargeisan kadulla vielä nähtävyys ja saattavat saada vihamielistä kohtelua osakseen.
Somalimaan asema herkkä aihe
Somalimaa onnistui vakiinnuttamaan hallintonsa siksi, että sen aluetta asuttaa neljästä pääklaanista vain yksi, Isaaq-klaani. Kun maan eteläosassa klaanit ovat taistelleet vallasta ja al-Shabaab on onnistunut käyttämään sekasortoa hyväkseen, Somalimaassa on vallinnut rauha.
Siellä on käyty useita kansainvälisten tarkkailijoiden onnistuneiksi raportoimia vaaleja. Viime marraskuun presidentinvaalit olivat maailman ensimmäiset, joissa käytettiin onnistuneesti biometristä tunnistusta.
Maan vaalilautakunnan mukaan 80 prosenttia äänioikeutetuista äänesti vaaleissa, jotka voitti presidentti Muse Bihi Abdi.
Osa somalimaalaisista ajattelee, että itsepintainen itsenäistymishaave estää maata kehittymästä. Kun kansainvälinen ja välttämätön tuki maalle tulee joka tapauksessa Mogadishun kautta, olisi järkevää olla puhtaasti osa liittovaltiolta, kuten Somalimaa kansainvälisestä näkökulmasta on.
Aihe on kuitenkin poliittisesti niin arka, että harva uskaltaa lausua kantaansa ääneen.