Somalian maanantaina alkanut presidentinvaali valaa uutta luottamusta siihen, että toivottomaksi tapaukseksi jo tuomittu valtio olisi nousemassa jaloilleen. Somalia vajosi sekasortoon 1991, kun kilpailevat sotilasjohtajat ajoivat silloisen johtajan Mohamed Siad Barren maanpakoon.
Afrikan sarvessa sijaitsevan valtion romahdus ja sitä seuranneet väkivaltaisuudet johtivat valtavaan maanpakolaisaaltoon, jonka laineet ovat ulottuneet Suomeen saakka. Somalialaiset ovat tätä nykyä venäläisten, virolaisten ja ruotsalaisten jälkeen Suomen neljänneksi suurin ulkomaalaisryhmä.
Monien rauhanrakennusyritysten jälkeen Somalian tilanne alkoi toden teolla rauhoittua viime vuonna, kun jyrkkää islamismia edustavan al-Shabaab -järjestön joukot ajettiin pääkaupunki Mogadishusta.
Al-Shabaabin aiheuttama uhka ei tosin ole kokonaan ohi, ja pääkaupungissakin järjestö on vielä on pystynyt toteuttamaan yksittäisiä iskuja. Järjestö saa tietojen mukaan edelleen tukea ulkomailta.
Tiedot Mogadishusta joka tapauksessa kertovat vilkkaasta jälleenrakentamisesta, uusien asuntojen nousemista sekä hotel-lien ja kahviloiden avaamisesta. Yksi merkki kaupungin rauhoittumisesta on sekin, että sinne avattiin viime keväänä vuosien jälkeen säännöllinen lentoyhteys Euroopasta, Istanbulista. Sisällissodan alta paennutta väestöä on myös alkanut palata maahan.
Merkit siis ovat hyvät, mutta liialliseen optimismiin ei kannata tuudittautua. Ongelmia on yhä paljon kuten klaanien valtakiistat ja korruptio. Kaksikymmentä vuotta kaaosta lienee iskostanut vallanpitäjien päähän kuitenkin sen opin, että väkivallan sijasta ongelmiin kannattaa hakea ratkaisua aivan muunlaisin keinoin.