Poliisin osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on mahdollista useimmissa EU-maissa. Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön poliisiosastolta pitääkin tätä yhtenä perusteena lainmuutostarpeelle.
"Kansainvälisen poliisiyhteistyön onnistuminen edellyttää siihen osallistuvilta mailta yhtenäisiä käytäntöjä", Toivanen sanoo.
Poliisi tarvitsee hänen mukaansa järeämpiä työkaluja erityisesti huumausainerikollisuuden torjuntaan.
Yhä törkeämpiä muotoja saava kansainvälinen ihmiskauppa on myös uhka, jonka suitsiminen ei onnistu perinteisin keinoin.
"Järjestäytynyt huumausainerikollisuus on aktivoitunut selvästi viime vuodesta alkaen. Takavarikkoja on tehty useita, ja niissä saadut ainemäärät ovat olleet aikaisempaa huomattavasti suurempia", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää soluttautumiseen liittyvät riskit.
"Yksittäisen poliisin kannalta kysymys on isosta työturvallisuusriskistä", hän sanoo.
Lupa haettava
tuomioistuimelta
Operaatiot ovat myös kalliita. Varsinaisen soluttautujan lisäksi niihin osallistuu myös muuta henkilöstöä. Toivanen sanookin, että jokainen peiteoperaatio edellyttää intressivertailua, jossa hyödyt ja mahdolliset haitat punnitaan tarkkaan.
"Kynnys on varmasti korkea, ja varsinaisia operaatioita tulee tuskin olemaan montakaan vuodessa", Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää myös sen, että soluttautuminen hyvin järjestäytyneeseen ja ammattimaisesti toimivaan ryhmään ei ole mikään yksinkertainen asia.
Luvan soluttautumiseen antaisi tuomioistuin. Edellytyksenä olisi, että peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Lisäksi edellytetään, että ryhmän toimintaan osallistumisella olisi todellista merkitystä rikoksen estämiselle, paljastamiselle tai selvittämiselle.
Poliisi uskoo, että soluttautuminen mahdollistaisi tiedon hankkimisen rikollisorganisaation rakenteesta ja erityisesti niistä henkilöistä, jotka rahoittavat ja johtavat sen toimintaa.
"Meilläkin toimii rikollisryhmiä, jotka osaavat torjua poliisin perinteiset valvonta- ja pakkokeinot. Näissä tapauksissa ei ole juuri muita mahdollisuuksia kuin pyrkiä soluttautumaan niihin", Toivanen sanoo.
Rikosten
tielle
Sisäministeriön ehdotus rikollisryhmään soluttautuneen peitepoliisin oikeudesta osallistua myös peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen on aiheuttanut eniten närää.
Muun muassa Lakimiesliitto on arvostellut sitä yleisen oikeuskäsityksen vastaisena. Liitto pelkää rikoksenteko-oikeuden heikentävän poliisin yleistä uskottavuutta.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen torjuu arvostelun.
"Ehdotuksessa peitepoliisin rikoksenteko-oikeus on tarkasti rajattu. Hän ei voisi osallistua henkeen tai terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen eikä toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan rikokseen", Toivanen sanoo.
Toimintaa luvataan
valvoa takasti
Toivanen ei pelkää myöskään sitä, että tarkasti säädelty ja valvottu rikoksenteko-oikeus murentaisi poliisin uskottavuutta.
"Ei poliisi näitä oikeuksia itselleen hae, vaan yhteiskunnan suojaksi ja turvaksi", Toivanen sanoo.
Peitetoimintaa on Toivasen mukaan tarkoitus valvoa samalla tavalla kuin telepakkokeinoja: poliisin oman valvonnan lisäksi myös sisäministeriö ja eduskunnan oikeusasiamies osallistuvat siihen.