Kirkkaankeltaisessa ovessa on punaisesta muovipussista ronskilla kädellä saksitut bikinit. Tämä ovi se ei ole.
Opiskelija Juha Salmiston koti on vasta muutamaa kerrosta ylempänä. Kahden hengen soluasunnon yhdistetyssä eteis-, oleskelu- ja keittiökäytävässä on vastassa iso Koffia mainostava baarirakennelma jakkaroineen. Tässäpä koti vaativaan poikamaiseen makuun, sanoisi kiinteistövälittäjä.
"Kämppis otti baarin ilmestymisen aika tyynesti. Tokaisi vain, että jaa, olet vähän sisustanut. Piti työntää tähän jotakin, ettei nurkka olisi vain täynnä kenkiä", Salmisto selittää.
Salmiston huone on siisti, vaikka se on täynnä tavaraa. Lattiatilasta ison osan haukkaa tanssimatto, jolla opiskelija käy heilumassa tietokoneella vietettyjen tuntien jälkeen. Verholaudasta roikkuvat opiskelijahaalarit auringonsuojana.
"Aika hyvin olen viihtynyt. Jotkut pitävät taloa meluisana, kun välillä kuuluu biletyksen ääniä, mutta minua ne eivät haittaa. Pitää kestää kaikenlaista, kun asuu isossa opiskelijatalossa."
Arki sujuu työnjaolla
Linnanmaan tornitalossa Salmisto on asunut puolitoista vuotta. 27-vuotias tietojenkäsittelytieteen opiskelija on soluasujan perustyyppi, sillä hän asuu solussa säästääkseen menoissaan. Salmisto tuhlaa vähät rahansa moottoripyöräilyyn.
Salmisto ei tuntenut solukaveriaan ennen asuntoon muuttoa. Näin on useimmiten, mutta nykyään yhä useampi muuttaa soluun vanhan tuttunsa kanssa.
Salmiston ja hänen kämppäkaverinsa, konetekniikkaa opiskelevan Jarno Asialan, arki saman katon alla on sujunut mutkitta. Keskinäinen työnjako syntyi luonnostaan.
"Minä tiskaan ja Jarno vie roskat. Vessan siivous hoituu siinä sivussa", Salmisto kertoo.
Sanasta solu on tullut vanhanaikainen. Enää ei puhuta soluista saati solukämpistä tai solukavereista, vaan kimppa-asumisesta.
Kimppa-asunnoilla on edelleen hyvin kysyntää, vaikka suurin osa opiskelijoista haluaakin asua yksiössä tai kaksiossa. Osa Linnanmaan soluista on vuosia sitten muutettu yksiöiksi.
"Opiskelijat haluavat halvan asunnon opiskelupaikkansa läheltä. Lisäksi arvostetaan hyviä tietoliikenneyhteyksiä", Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön toimitusjohtaja Juha Aitamurto kertoo.
Linnanmaa on alueena kokenut suurimmat mullistukset heti yliopiston perustamisen jälkeen. 70-luvun puolivälin jälkeen alueelle nousi opiskelija-asuntoja vauhdikkaasti. Aluetta ei ole unohdettu myöskään tulevista suunnitelmista, Aitamurto paljastaa.
"Kovin tarkkaan en voi vielä kertoa, mutta sinne suunnitellaan kerrostaloa, johon rakennetaan pienasuntoja."