Soluasuminen on edelleen voimissaan opiskelijamaailmassa. Usein soluasunto on opiskelijan ensimmäinen oman asumisen malli. Yleensä solussa viihdytään vuosi-pari ennen muuttoa "tavalliseen" asuntoon. Esimerkiksi Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö tarjoaa ensimmäistä opiskelija-asuntoa hakeville yksinäisille vain soluasuntoa. Psoasin sisäisen haun kautta on myöhemmin mahdollisuus päästä vuokrayksiön rauhaan. "Sisäisessä haussa jonotusajat ovat vuosi-puolitoista", sanoo Psoasin asuntotoimiston myyntipäällikkö Jatta Rajaniemi.
Psoasilla on eri puolilla kaupunkia 1680 soluasuntopaikkaa. Suurin osa on 2-3 solun asuntoja, mutta ahkerassa asumiskäytössä on edelleen myös jopa 7-8 hengen soluasuntoja. "Asukkaille tärkeintä on asunnon sijainti joko lähellä oppilaitosta tai keskustassa", Rajaniemi sanoo. Soluasumiseen ollaan Rajaniemen mukaan yleensä tyytyväisiä, vaikka moni haluaisi päästä suoraan omaan asuntoon.
Psoasilta on toivottu mahdollisuutta päästä kaverin kanssa samaan soluasuntoon. Tähän asti solupaikkoja on tarjottu yksittäin sieltä täältä sitä mukaa kun niitä vapautuu. Psoas tarjoaa tammikuusta alkaen niin sanottuja kimppakämppiä, joihin voi hakea yhdessä kaverin kanssa. Kimppakämpät tulevat peruskorjattuihin Yliopistokatu 16:n kiinteistöön.
Kämppiskemia ratkaisee
Soluasuminen on parhaimmillaan lähes yhtä juhlaa, mutta pahimmillaan hermoja raastavaa kyräilyä. "Se riippuu ihan siitä, millaisia kämppäkavereita sattuu", sanoo Pohjankalevan asukasvastaava Olli Pyykkönen. Pohjankalevan asunnot ovat kaikki soluasuntoja. Asumismuoto vaatii tietynlaista luonnetta, Pyykkönen pohtii.
Soluasumisen hyvät ja huonot puolet ovat selvät. "Ei tarvi olla yksin, jos ei halua. Toisaalta jos haluat olla yksin, se ei välttämättä onnistu." Soluelämä opettaa sosiaalista kanssakäymistä ehkä paremmin kuin mikään muu.
Vuoden verran Pohjankalevassa asunut Pyykkönen arvelee, että Pohjankaleva on tykätty ja hyväksytty asuinpaikka. "Vaihtuvuus ei ole hirveän suurta." Pohjankalevasta ei ole kiire omaan asuntoon, sillä ikiteekkarihenkisesti siellä on viihdytty lähemmäs kymmenen vuotta. Pyykkönen itse tuli solukämppään vastahakoisesti, mutta on oppinut pitämään siitä eikä vielä haikaile muuttoa. "En uusinut yksiöhakemusta, jonka tein silloin kun sain tämän." Aktiivinen asukastoiminta tempaa monet mukaansa ja suuri osa talojen asukkaista tulee helposti tutuksi.
Pyykkösen mielestä soluasuminen ei välttämättä ole sen riehakkaampaa kuin muukaan asuminen. Jos solussa on tarpeeksi samanhenkisiä, asuminen voi olla jopa siistimpää kuin muualla. Siivouksista ja muista kotiaskareista voi sopia joustavasti ja aina löytyy kavereita opiskelijarientoihin. Vuokrataso on myös soluasumisen parhaita puolia: Pyykkönen maksaa 11 neliömetrin huoneestaan ja yhteisistä tiloista alle 200 euroa kuukaudessa.
Vähän häiriöitä
Psoasin isännöitsijä Martti Määttä kehuu nykyopiskelijapolvea. Opiskelijat asuvat siististi ja ristiriidat pystytään useimmiten selvittämään neuvottelemalla.
Valituksia toisten asukkaiden häiriöistä tulee Määtän mukaan vähän. "Se on ehkä muutamia kymmeniä vuodessa." Määttä muistuttaa, että Psoasilla on noin 4500 asuntopaikkaa ja arvioi, että valituksia tulee ehkä jopa vähemmän kuin muussa vuokra-asumisessa.
Määtän mukaan häiriöihin ja valituksiin puuttuu ensin kohteen oma asukastoimikunta. Jos tilanne ei rauhoitu, isännöitsijä neuvottelee asiasta. "Soluasunnoista häiriöitä tulee ehkä vähän muita enemmän. Yleensä valitetaan liian äänekkäästä musiikin soittamisesta." Häätöihin joudutaan aniharvoin ja niiden yleisin syy on vuokrien maksamatta jättäminen.
"Kunnossapito vaihtelee. Soluasunnoissa on joskus puutteita yhteisten tilojen siivoamisessa. Asiaan puututaan, jos sotkuista aiheutuu haittaa esimerkiksi hellan tai jääkaapin toiminnalle", Määttä kertoo.
