Suomeen luotiin vuonna 2012 maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen biopankkilaki. Tämä tarjosi mahdollisuuden tutkia potilashoidon yhteydessä otettuja diagnostisia näytteitä kattavammin. Suomen väestön tason lääketieteellisen tutkimuksen voima on ollut ainutlaatuisissa kansallisissa rekistereissämme, joihin organisoidaan kattavaa digitaalisesti käsiteltävissä olevaa FinData terveydenhuoltojärjestelmää.
Digitaalisen tiedon ja niihin liittyen suurien terveystietovarantojen eli tietoaltaiden kautta tutkijoilla on mahdollisuus tuottaa paremmin tietoa. Henkilön terveyden kehitystä voidaan tarkastella näin parhaimmillaan läpi koko elinkaaren. Kun tutkijoidemme bionäytteistä vastaavasti tuotettu digitalisoitu laaja-alainen tieto yhdistetään kehittyviin elektronisiin terveystietoihin, lääketieteellisen tiedon jalostuminen tehostuu potilashoidon eduksi.
Lääketieteelliset tutkimustekniikat ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti. Ihmisen genomin laajuinen tieto voidaan määrittää yhä kustannustehokkaammin. Meneillään onkin väestön tason genomitietotutkimuksia, kuten Suomen Finngen hanke. Tässä biopankkijärjestelmämme avustamana tutkijat tuottavat puolen miljoonan suomalaisen genomiaineiston tietokannan.
Yhdessä rekisteritietojen kanssa saamme uutta perustietoa sairauksille altistavista tekijöistä. Kun väestön tason tietovarantoa verrataan tämän lisäksi vielä muiden kansojen tietoihin tämä luo uuden tieteellisen ikkunan sekä ihmisen terveystiedon perusteisiin että tiedolla johtamiseen yhdessä sairaalan tietoaltaiden kanssa.
Oulu on väestöhankkeissa kansainväliseksi ainutlaatuinen näytteiden tarjoaja. Yliopiston pioneerit ovat keränneet laajasti alueen ikäluokan bionäyte- ja kyselyaineistoja. Moni tämän artikkelin lukija on mukana muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohortissa. Tässä vuonna 1966 ja 1985-86 syntyneet ovat elinkaaren aikaisessa tutkimuksessa lisäämässä ymmärrystämme terveyden tekijöistä.
Toinen ainutlaatuinen kansallisen tason näytevaranto on 900 000 Suomen lasta odottavien vuosina 1940-1998 syntyneiden äitien kahden miljoonan näytteen seerumiaineisto. Tämän avulla ihmisen terveyttä voidaan tutkia jopa kolmen sukupolven ajan. Nämä ”bionäytekultaharkot” tekevät Oulusta eittämättä maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen keskittymän. Resurssi on tuonutkin Oulun yliopistolle ja VTT:lle tutkimusrahoitusta. Oulun yliopiston kansallisesti huomioitu profiili on saanut Suomen Akatemian taloudellista tukea edistää tulevaisuuden lääketiedettä. Tässä jokaista voidaan hoitaa paremmin yksilöllisesti oman geenitiedon pohjalta ja sairauksien syntyä ennalta ehkäisevästikin.
Ouluun on arvokkaiden bionäytevarantojen tukemana muodostumassa VTT:n ja yliopiston yhteisinvestointien keinoin nanolääketieteellisen diagnostiikan massatuotantomenetelmiin perustuva kehityskeskus. Oulu voi nousta Oulu Health ekosysteemin ja korkean tason tieteellisen osaamisen siivittämänä alan kärkeä kohti. Osaamisen ja teknologian synty luovat perustan uusille yrityksille ja alueen markkinatalouden jatko kehitykselle.
Kuvattujen bionäytteiden lisäksi tutkijat voivat tuottaa tänään ihmisen elinaihesairaus-malleja eli ”organoideja”. Tämä tekniikka pohjaa tohtori Shinya Yamanaka 2012 Nobel palkintoon. Lähestymistavassa aikuisen erilaistunut solu, kuten ihon solu avataan kokeellisesti geenitekniikan avulla uudelleen monikykyiseksi. Kehitysbiologit ovat tiedon pohjalta kehittäneet reseptejä, joiden avulla tällaisista soluista on opittu kasvattamaan monipuolisesti erilaisia elinaiheita. Tällaiset organoidit ovat sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti sisäelinten kaltaisia.
Kudos organoidimallit tarjoavat itseasiassa ensimmäistä kertaa tieteen historiassa eettisesti kestäviä keinoja tutkia sekä ihmisen elinaiheiden kehitystä että toisintaa sairauksien synnyn perustapahtumia viljelyolosuhteissa hallitusti. Kun tutkijat osaavat tänään jo myös korjata tarkasti sairauteen liittyviä geenimuutoksia, organoiditutkimuksen kautta saamme aikaan oleellisia uusia välineitä lääketieteellisen tutkimuksen työkalupakkiin.
Tieteellisten läpimurtojen vuoksi ulkomaiset biopankit kasaavat paraikaa ihmisen solu- ja organoidibiopankkeja. Organoidit tarjoavat ihmisen elinkehityksen mallintamisen lisäksi keinoja kehittää automatisoitujen massaseulonta-alustojen kasvatusmaljojen avulla sekä yhä yksilöllisemmin toimivia lääkkeitä että kantasolupohjaisia hoitoja.
Suomella on organoidialaan liittyvässä kehitysbiologisessa tutkimuksesta pitkä ja ansiokas perinne. Yhdessä ainutlaatuisten väestön tason aineistojen, digitaalisen terveysteknologisen osaamisen ja potilasrekisteritietojen sovellutuksen edistämänä tutkijoillamme on edellytykset luoda maahamme osaamiskeskus, jolla jalostaa maahamme eettisesti kestäviä ja tietoturvallisia keinoja kehittää yksilöllistä lääketiedettä tulevaisuuden sairaalaan.
Seppo Vainio kehitysbiologian professori, Pohjois-Suomen Borealis biopankin johtaja, Biocenter Oulun sekä Infotech Oulun ryhmänjohtaja.