Lähimenneisyyden mahtijärjestö tyytyy ay-liikkeen asemaan. Puolan poliittisiin mullistuksiin 1980-luvulla keskeisesti vaikuttanut Solidaarisuus-ammattiliitto liputtaa nykyisin hyvin vaimeasti niin konkreettisesti kuin aatteellisestikin. Maan pääkaupungissa Varsovassa kierrellessä Solidaarisuuden tunnuksia näkyy vain keskustan länsipuolella olevassa Wolan kaupunginosassa. Täällä on liiton Masovian alueen päämaja. Alue kattaa Varsovan ja suuren alueen pääkaupungin ympärillä.
"Me olemme nykyisin vain ammattiyhdistys emmekä halua yhteyttä politiikkaan", sanoo Masovian aluejohtaja Andrzej Kropiwnicki.
Kun asiaa kierretään tarpeeksi, paljastuu, että jäsenistöllä on suosikkinsa.
"Yritämme toki käyttää vaalitilannetta hyväksemme. Meillä ei ole sopimusta minkään puolueen tukemisesta, mutta tunnustettava on, että tutkimuksen mukaan 70 prosenttia jäsenistämme äänestää pääministeri Jaroslaw Kaczynskin Laki ja oikeus -puoluetta (PiS). Monet antanevat äänensä myös liberaalille Kansalaisfoorumille (PO)", Kropiwnicki sanoo.
Puolalaisella vasemmistolla ei ole suurtakaan toivoa saada ainakaan Solidaarisuus-väen tukea.
"Tiedän, että vasemmisto ja ay-liike ovat monissa Euroopan maissa lähellä toisiaan, mutta meillä se ei käy niin helposti. Meidän sosiaalidemokraattimme ovat entisiä kommunisteja. Pitää kulua vielä paljon aikaa ennenkuin unohdamme kommunistiajan vääryydet", Kropownicki sanoo.
Jo pelkät jäsentilastot kertovat aikojen kuitenkin muuttuvan. Koko maassa meillä on nyt 700 000 jäsentä", Kropiwnicki kertoo.
Mahtavimmillaan Lech Walesan johtamalla Solidaarisuudella oli 1980-luvun alussa 10 miljoonaa jäsentä. Kommunistihallinnon vuonna 1981 julistama sotatila vei liikkeen maan alle ja kun se vuosien tauon jälkeen taas sallittiin, sillä oli kilpailijanaan kommunistijohdon luoma OPZZ, joka edelleen kamppailee ay-väen sieluista.
Solidaarisuus oli näkyvästi mukana politiikassa sosialismin kaaduttua 80- ja 90-lukujen vaihteessa ja liikkeen keulakuvasta Walesasta tuli maan presidentti vuosiksi 1990-95.
Demokraattisen uuden Puolan vilkkaasti vaihtelevissa puolueoloissa Solidaarisuus on nähnyt parhaaksi keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä.
"Ammattiyhdistysliikkeenä olemme tietenkin mukana eri alojen palkkaneuvotteluissa. Toisaalta pyrimme aktiivisilla informaatiokampanjoilla vaikuttamaan siihen, että Puolan työolot ovat mahdollisimman ystävälliset työntekijöille", Kropiwnicki korostaa.
Suuri huoli tällä hetkellä on, että ammattiväki pakenee ulkomaille. Keskipalkka Puolassa on noin 780 euron luokkaa, joten lännessä ansiomahdollisuudet ovat reippaasti suuremmat. Toisaalta maassa on myös 10 prosentin työttömyys, joka sekin on omiaan ajamaan väkeä muualle.
Puolan tilanne on hyvin kaksijakoinen. Talous kasvaa ja työpaikkoja tulee lisää, mutta uusiin tehtäviin sopivat ovat poissa.
Jopa kaksi miljoonaa puolalaista on siirtynyt muihin EU-maihin töihin kolmen vuoden aikana. Kohteena on ollut etenkin Irlanti ja Britannia. Pelolla odotetaan, minkälaisen ryntäyksen Saksan avautuminen siirtymävaiheen jälkeen aiheuttaa.