Solariumyrittäjä saattaa joutua varsin kinkkiseen tilanteeseen lähtiessään alalle. Yrittäjä voi eksyä ohjeviidakkoon, koska toimintaa ohjaavat monenlaiset standardit ja suositukset. Lisäksi eri tahoilla voi olla hyvin erilaisia käsityksiä esimerkiksi sopivien käyntikertojen määrästä. Solariumyrityksen voi perustaa Suomessa kuka tahansa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus määrittelee solariumin enimmäisarvot eli sen, kuinka monta kertaa solariumia saa käyttää vuodessa tai kuinka voimakkaita laitteet saisivat olla.
Ministeriön asetuksen mukaan asiakas saa käydä solariumissa parikymmentä kertaa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että solariumyrittäjä ei saisi myydä yksittäiselle asiakkaalle kuin tämän kaksikymmentä solariumkäyntiä vuodessa.
Säteilyturvaohjeet antava STUK pitää puolestaan enintään kymmentä solariumvisiittiä ehdottomana rajana. Ero turvallisten käyntikertojen määrässä on suuri.
STUK perustelee tiukempaa linjaansa muun muassa sillä, että solariumin käytöllä ei ole terveyttä edistäviä vaikutuksia eikä solariumrusketus ole sen turvallisempaa kuin auringossa otettu rusketus.
STUKin erikoistutkijan Riikka Pastilan mukaan käyntikertojen määrää on kuitenkin vaikea vahtia, koska yli-innokas asiakas voi halutessaan kipaista seuraavaan solariumpaikkaan.
Pastilan mukaan yhteistyö solariumyrittäjien kanssa sujuu ihan hyvin, vaikka sitä voitaisiin hänen mielestään myös lisätä. STUKin tarkastuksissa solariumlaitteet ovat pääsääntöisesti olleet kunnossa, mutta asiakkaiden ohjeistuksessa on edelleen petrattavaa.
"Meiltä saa aina kysyä ja meille saa aina soittaa", Pastila toteaa.
Yrittäjän on luotettava maahantuojaan
Eri tahojen eri suositukset ovat myös solariumyrittäjä Virpi Hirvenkivelle tuttu tilanne. Esimerkiksi laitteen valmistajat saattavat pitää jopa viittäkymmentä käyntikertaa vuodessa sopivana.
Hirvenkiven mukaan yrittäjän on kuitenkin vaikea saada STUKilta henkilökohtaista tukea ja tietoa ainakin silloin, kun yritystä perustetaan.
"Yritin soittaa Säteilyturvakeskukselle silloin, kun perustimme ensimmäisen paikan. Olisin halunnut heiltä tukea omalle ja maahantuojan tiedolle. Koskaan en tavoittanut sieltä ketään ja soittopyyntöihin ei vastattu", Hirvenkivi kertoo.
STUKin apua Hirvenkivi olisi kaivannut myös toista solariumkeskusta perustaessaan, koska uuden paikan laitteet ja järjestelmät olivat sellaisia, joita muualla Suomessa ei vielä ollut.
Vastausta ei irronnut silläkään kertaa.
Tällä hetkellä Hirvenkivi pyörittää kahta itsepalveluperiaatteella toimivaa solariumkeskusta Helsingissä. Hirvenkivi ei tiedä, onko STUK käynyt hänen paikoissaan, mutta mitään huomautuksia hän ei ole saanut.
Vaikka Hirvenkivi ei ole saanut STUKilta henkilökohtaista apua, hän on käynyt aktiivisesti Säteilyturvakeskuksen nettisivuilla etsimässä tietoa.
"Olen tulostanut netistä sellaisen Säteilyturvakeskuksen tiivistelmän solariumin käytöstä, ja se on molemmissa tiloissa seinällä", Hirvenkivi sanoo.
Muutoin hän on turvautunut enimmäkseen maahantuojan kokemukseen.
"Maahantuojalla on tieto siitä, mitä Suomeen saa tuoda. Meidän pitää tässä tapauksessa vain luottaa maahantuojaan, koska sitä infoa ei saada sieltä Säteilyturvakeskuksesta. Olen myös sanonut maahantuojalle, että vastuu on sitten kokonaan teillä, koska en saa mistään muualta tietoa", Hirvenkivi summaa.