Soklissa tehdyissä niobi-tutkimuksissa ei varsinaisesti ole tullut takapakkia. Esiintymää tutkivan Kemiran Kemphos Oy:n kehityspäällikkö Olavi Paatsola kertoo, että viimeisimmät poraukset Soklissa tehtiin kaksi viikkoa sitten. Tulokset saadaan analysoitua vuodenvaihteeseen tai ensi vuoden alkuun mennessä.
"Tähän mennessä malmin osalta ei ole ilmaantunut mitään yllätyksiä, eivätkä kairaukset ole tuottaneet pettymyksiä. Yhtiö jatkaa töitä Soklissa", hän sanoo.
Soklin kaivostoiminnan jarruna on talous, jonka eteen Kemirassa joudutaan tekemään paljon töitä.
"Investoinneille ei ole löydetty riittävästi tuottoja, mutta pullonkauloja pyritään kaikenaikaa poistamaan", Paatsola sanoo.
Suurimmat ongelmat koskevat kaukana asutuksesta sijaitsevan Soklin infrastruktuurin rakentamiseen eli vesiin ja sähköön ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin.
YVA-selvitykset jäivät kesken
Vielä viime vuonna Soklin kaivostoiminnan alkaminen näytti valoisalta, kun Kemira aloitti yhteistyön saksalaisen kaivosyhtiön KHA International AG:n tytäryhtiön Niobium Mining Company:n kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi Lapin Niobi Oy, jonka tarkoituksena oli selvittää niobin rikastamisen kannattavuus ja kaivoshankkeen ympäristövaikutukset.
Kemiran yhteistyö saksalaisyhtiön kanssa kariutui viime marraskuussa. Yhteistyön päättymisen syitä Paatsola ei halua ruotia.
Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara puolestaan ei tiedä, miksi näin kävi.
"Yhteistyön päättyminen oli kunnalle suuri pettymys, sillä Lapin Niobi Oy oli jo ehtinyt aloittaa YVA-selvityksen teon. Yhteistyön kariutumisen myötä myös ympäristövaikutusten selvitys jäi kesken. Ennen takaiskua meillä kunnassa oli kova henki päällä. Ehdimme nimetä kaikenlaisia toimikuntiakin", hän sanoo.
Tie huono ja
sähkö puuttuu
Aarrevaara kertoo, ettei ainakaan kuntaan päin ole tullut viestejä, etteivätkö Soklin tutkimukset jatkuisi.
"Toivottavasti Kemira löytää uuden yhteistyökumppanin, jotta hanke saadaan uudelleen liikkeelle. Niobia Soklissa on hyvin, ja myös fosforin hinta on nousussa."
Aarrevaara sanoo, että esiintymän hyödyntämisen kannalta tärkeintä on saada sen talous kannattavaksi.
"Sokli on kaukana. Sinne johtava tie on huono, sähkölinja puuttuu, eivätkä ympäristöasiatkaan ole helppoja. Monet asiat pitää lonksahtaa kohdalleen, ennen kuin Savukoskella päästään tosissaan avaamaan kaivosta."
Mahdollisen niobikaivoksen on arvioitu työllistävän Savukoskella suoraan yli 30 henkilöä.
Kemira ei ole ainoa vaihtoehto
Aarrevaara tietää, että Savukoskella monet ovat kyllästymässä Kemiran jahkailuun ja pitävät yhtiön toimintaa lähinnä silmänlummeena.
"Itse en siihen usko. Jos Kemira ei kuitenkaan saa Soklissa mitään konkreettista aikaan, niin kaivosluvan tullessa katkolle se pitäisi panna julkiseen hakuun ja järjestää kansainvälinen tarjouskilpailu. Viimeistään silloin selviäisivät Kemiran todelliset tarkoitusperät", Aarrevaara sanoo.
Kemphos Oy:n kehityspäällikkö Olavi Paatsola ei halua asettaa Kemiran tutkimuksille takarajaa.
"Lisäviisautta saattaa tulla muutamassa kuukaudessa, mutta aikaa voi kulua vuosiakin."
Fosfaatti löydettiin jo vuonna 1967
Soklin karbonatiittimassiivi löydettiin vuonna 1967. Vuonna 1986 Rautaruukki myi kaivospiiriksi hakemansa fosfaattiesiintymän Kemiralle.
Vielä tuolloin esiintymää pidettiin tietyin edellytyksin kannattavana, sillä seuraavana vuonna Kemiran hallintoneuvosto teki periaatepäätöksen kaivoksen avaamisesta. Vuonna 1989 Kemira kuitenkin jäädytti tämän Savukoskella paljon toiveita herättäneen hankkeensa.
Soklin niobiesiintymää on tutkittu 1990-luvun loppupuolella kolme vuotta EU-rahan turvin. Selvitysten mukaan Soklin niobi soveltuu hyvin prosessoitavaksi rikasteeksi.
Jos kaivos avataan, rikastetta lähtee Soklista maailmalle noin tuhat tonnia vuodessa. Sokli olisi ainoa niobikaivos Euroopassa. Nykyisin valtaosa niobista tuotetaan Brasiliassa.
Niobi on metalli, jota käytetään lujuutta vaativissa erikoisseoksissa kuten teräksen valmistusprosessissa.