Rovaniemi Keskeinen este Savukosken Soklin niobikaivoksen avaamiselta poistui, kun Kemira Agro Oy löysi kaipaamansa yhteistyökumppanin niobin markkinointiin. Kemiralla ei ole kokemusta niobin rikastamisesta, ja markkinointikanavat ovat toiset kuin yhtiön nykyisillä tuotteillla. Siksi Kemiralla oli periaatepäätös siitä, ettei se avaa kaivosta yksinään.
Kemiran fosfaattiliiketoiminnan johtaja Antti Orkola vaikenee vielä visusti kumppanin nimestä, mutta kyseessä on ulkomainen yhtiö. "Neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Olemme tehneet aiesopimuksen siitä, että hankkeen kannattavuus ja ympäristövaikutukset selvitetään yhdessä", hän sanoo.
Tässä vaiheessa kumpania tarvitaan lähinnä markkinointikanavien varmistamiseen, sillä Kemira Agro kehitteli jo muutama vuosi sitten Soklin niobille toimivan rikastusmenetelmän yhteistyössä saksalaisen Gesellschaft für Elektrometallurgie-yhtiön kanssa. Kemira on panostanut niobitutkimuksiin jo miljoonia euroja, ja myös EU on tukenut kehittelytyötä suurilla summilla.
Kannattavuus selville
tämän vuoden aikana
Toissa kesänä tehtyjen lisäkairausten tulokset on Kemirassa niin ikään saatu analysoitua, ja ne ovat kaivosta ajatellen myönteisiä. Soklin maaperässä pehmeässä rapakivessä olevan niobin määrä tiedettiin entuudestaan, mutta Kemira halusi tutkia myös kovassa kivessä olevan malmivarannon.
Kaivoksen käyttöikä pehmeän kiven esiintymien varassa arvioitiin korkeintaan kymmeneksi vuodeksi, mutta nyt näyttää siltä, että kovassa kivessä oleva niobi lisää kaivoksen ikää huomattavasti. Rapakiven alta syvemmältä maaperästä löytyi paljon lisää niobia.
"Pitoisuudet ovat riittäviä kaivoksen jatkolle, mutta toisaalta koven kiven louhiminen on kallimpaa", Antti Orkola huomauttaa.
Kemira Agro aikoo selvittää Soklin kaivostoiminnan kannattavuuden loppuvuoden aikana. Selvityksissä ovat mukana myös ympäristövaikutusten arviointikustannukset, ja jos tulos on myönteinen, yhtiö voi päättää YVA-suunnitelman teosta jo ensi vuoden alkupuolella.
YVA-suunnittelua pohjustettiin tosin jo viime kesänä sellaisilla selvityksillä, joita voidaan tehdä vain sulan maan aikana. Näin YVA-prosessissa ei tarvitse odottaa kesää, vaan suunnittelua voidaan tarvittaessa viedä pitkälle jo talven aikana. "Selvitämme nyt riskejä ympäristömielessä. Jos ne ovat hallitavissa, polkaistaan varsinainen YVA-prosessi käyntiin", Antti Orkola lupailee.
Kemirassa on tutkittavana muun muassa se, onko uusilla laintulkinnoilla merkitystä Soklin tapauksessa. Ympäristöministeriön halu tulkita kaivosten sivukivi jätteeksi ei Orkolan mukaan sinänsä ole vielä kohtalokasta, koska lupaehdoissa käytetään tapauskohtaista harkintaa.
"Oleellista ei ole millä nimellä sivukiveä kutsutaan. Tärkeämpää on se, millä ehdoilla sille saadaan sijoituslupa ja mitä se maksaa", Orkola muotoilee.
Soklin kaivos olisi sen verran pieni yksikkö, että se ei kestä merkittäviä lisäkustannuksia. "Jos sivukiveltä edellytetään täysin jätteenomaista käsittelyä, voimme saman tien vetää henkselit koko kaivoshankkeen päälle", Antti Orkola sanoo.
Antti Orkola ei kuitenkaan usko tiukkaan tulkintaan, koska sivukivi ei ole normaalia jätettä, vaan maaperässä muutenkin olevaa kiviainesta, josta on vain poistettu joku ainesosa.
Myös fosforin näkymät
paranevat kaiken aikaa
Muiden metallien seosaineena käytettävän niobin markkinat maailmalla ovat aika pienet, mutta vähän on kaivoksiakin. Sokli olisi ainoa niobikaivos Euroopassa.
Vaikka Kemira on viime vuodet kehitellyt Sokli-hankettaan lähinnä niobin varassa, taustalla vaikuttaa koko ajan myös alueen fosforiesiintymä. Jos Sokliin saadaan kaivoksen myötä valmis perusvarustus, on myös hyllylle nostetun fosforin käyttöönotto helpompaa.
Soklin fosforimalmin etuna on sen puhtaus. Suurissa kaivoksissa muualla maailmassa malmin raskasmetallipitoisuudet ovat paljon suuremmat. Varsinkin ympäristölle haitallinen kadmium on nousemassa ongelmaksi lannoiteteollisuudessa.
Antti Orkolan mukaan on jo selvästi nähtävissä, että EU tulee säätämään lannoitteiden kadmiumpitoisuudelle tiukempia rajoituksia, ja samansuuntainen kehitys on jo käynnissä myös Kiinassa.
Kotimaan tarpeisiin riittää vielä pitkäksi aikaa Kemiran Siilinjärven tehtaan fosfaattituotanto, mutta puhtausvaatimukset voivat luoda Soklinkin malmille käyttöä vientimarkkinoilla.
"Kadmiumrajojen tiukentaminen on vain ajan kysymys, mutta toistaiseksi malmin puhtaus ei näy hinnoittelussa millään tavalla", Orkola kertoo.