Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki merkittävän päätöksen tällä viikolla puoltaessaan valtion osallistumista Savukoskella Itä-Lapissa sijaitsevan Soklin fosforikaivoksen avaamisen edellytyksenä olevien tieinvestointien kustannuksiin.
Samalla viestikapula kaivoshankkeen toteuttamisesta siirtyi kaivosoikeuksien haltijalle Yaralle, norjalaissomisteiselle, pääasiassa lannoitteita valmistavalle yhtiölle. Lopullinen päätös kaivostoiminnan käynnistämisestä ratkeaa sen jälkeen kun Yara saa omat kannattavuuslaskelmansa valmiiksi ja kun kaikki luvat ovat kunnossa.
Pitkään parinkymmenen prosentin työttömyydestä kärsivälle Savukoskelle kaivos on kuin lottovoitto. Hankkeen merkittävyyttä kuvaa se, että Savukoskella on asukkaita 1 100, mutta kaivoksen ansiosta Lappiin arvioidaan syntyvän jopa 1 600 työpaikkaa. Rakennusaikaista työtä lasketaan tarvittavan 2 300 henkilötyövuoden verran.
Soklin kaivoshanke on ollut vireillä vuosikymmeniä. Esiintymän löysivät valtionyhtiö Rautaruukin malminetsijät vuonna 1967. Sittemmin kaivosoikeudet siirtyivät toiselle valtionyhtiölle, Kemiralle. Tämä puolestaan myi oikeutensa Yaralle vuonna 2007.
Norjalaisyhtiö on ollut valmis aloittamaan kaivostoiminnan, mutta se on edellyttänyt Suomen valtion osallistumista liikenneyhteyksien rakentamiseen. Yara vaati pitkään junayhteyttä. Radan rakentaminen Savukoskelle olisi tullut maksamaan 415 miljoonaa euroa. Valtio päätyi halvempaan ratkaisuun, jossa sen osuudeksi jää 140 miljoonaa euroa.
Valtio on valmis parantamaan Savukosken ja Kemijärven välistä tietä niin, että Soklissa rikastettu fosfori voidaan kuljettaa kuorma-autoilla Kemijärvelle. Sieltä aine siirretään junaan, joka kuljettaa sen Perämeren satamiin. Matka jatkuu laivalla Norjassa sijaitseville tuotantolaitoksille.
Venäjän rajasta 12 kilometrin päässä sijaitseva 20 neliökilometrin laajuinen kaivosalue on luonnonsuojelualueiden ympäröimä, joten kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia seurataan suurennuslasin kanssa etenkin kun se on monien muiden kaivoshankkeiden tavoin kohdannut vastustusta. Oman epäilyksensä ovat esittäneet niin poronhoitajat kuin ympäristönsuojelijat.
Hanketta puoltaa ennen kaikkea sen työllisyysvaikutus, mutta myös fosforin tarve. Fosforihan on kasvien kasvulle välttämätön lannoite, jonka luonnonlähteet uhkaavat ehtyä.
Lannoitteena käytettävät fosforivarat ovat hupenemassa maailmalla samaan aikaan kun ruuan ja siihen liittyen lannoitteiden tarve kasvaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan taloudellisesti kattavasti hyödynnettävät fosfaattivarat saatavat ehtyä jo 50 vuoden sisällä, nopeammin kuin öljyvarat.
Soklin kaivos on tervetullut piristysruiske Itä-Lappiin. Sen taloudelliset heijastusvaikutukset ulottuvat paljon Savukosken kuntaa laajemmalle alueelle.
Tällaisilla hankkeilla on taipumus virkistää myös muuta taloudellista toimeliaisuutta. Sitä Itä-Lappi tarvitsee.
Pääkirjoitus