Suomalaisen sokerintuotannon säilyttämistä pohtinut työryhmä luovutti tänään loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Sokeriala on EU:ssa ja myös Suomessa suurten muutosten edessä.
Yhteisö on jo uudistanut maatalous-politiikkansa muiden merkittävien sektoreiden osalta. Maailman kauppajärjestössä käytävät neuvottelut sekä maailman köyhimmille maille annettu vapaa tuontioikeus Euroopan unioniin johtavat sokerin tuonnin kasvuun ja pakottavat yhteisön vastaavasti rajoittamaan sokerin vientiään ja tuotantoaan.
EU:n komissio esitti viime kesänä tiedonannossaan sokerin markkinajärjestelyyn muutoksia, jotka perustuvat mm. sokerin sisämarkkinahinnan huomattavaan alentamiseen, tuotantokiintiöiden pienentämiseen ja mahdollisuuteen kiintiöiden siirtämiseksi jäsenmaasta toiseen. Menetyksistä korvattaisiin tuottajille 60 prosenttia.
Suomessa tuotetaan kolme neljäsosaa täällä kulutetusta sokerista. Sokerijuurikasta viljellään noin 2500 tilalla, jotka ovat alhaisen hehtaarisadon vuoksi heikommassa kilpailuasemassa kuin muiden EU-maiden sokerijuurikastilat. Sokeristrategiassa linjataan toimenpiteitä, joilla sokerijuurikkaan viljely ja sokerin tuotanto voivat jatkua maassamme Suomelle myönnettyjen tuotantokiintiöiden puitteissa.
Sokeristrategia lähtee siitä, että sokerin hinnanalennukset ja kiintiöleikkaukset EU:ssa tulee mitoittaa vain sen suuruisiksi, kuin mikä on välttämätöntä, jotta WTO:lle annetuista yhteisön sitoumuksista voidaan selvitä. Komission esitys hinnanalennukseksi on tässä mielessä ylimitoitettu. Hinnanalennuksen kompensaation on oltava Suomessa täysimääräinen ja osin tuotantosidonnainen. Sokerijuurikkaan jalostuksen ja viljelyn osalta on tehtävä kaikki mahdollinen tuotannon tehostamiseksi ja kustannusten alentamiseksi. Etuuskohtelun alaisen tuonnin Euroopan unioniin on oltava vakaata ja ennustettavaa, mikä edellyttää tuonnin kiintiöinnin säilyttämistä.
Työryhmän esittämät strategiset linjaukset liittyvät Suomen kannanottoihin Euroopan unionin sokerisektorin uudistuksessa, sokerisektorin sisäisiin toimenpiteisiin, sokerijuurikkaan viljelyn kannattavuuden parantamiseen sekä sokerijuurikkaan viljelyn huomioimiseen tukipolitiikassa. Osa työryhmän kannanotoista liittyy asioihin, joista päätetään Euroopan unionin päätöksentekoelimissä, mutta osasta voidaan tehdä päätöksiä kansallisesti viljelijöiden, tehtaiden ja valtion välillä. Työryhmä uskoo, että näillä toimenpiteillä sokerintuotannon on mahdollista jatkua Suomessa kiintiöjärjestelmän puitteissa.