Maailman terveysjärjestön (WHO) viime keväänä julkistamia sokerisuosituksia ei ole sivuutettu Suomessa olankohautuksella. Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja, makeis- ja keksiteollisuusyhdistyksen asiamies Lea Lastikka myöntää, että häntä "jonkin verran huolestuttaa mahdollinen ylireagointi Euroopan laajuisesti ja Suomessakin" WHO:n raporttiin.
"Raportissa on käyty kärkkäästi eri ruokalajeihin - jos nyt ei voi hyökkäyksestä puhua, niin ainakin siinä on nostettu esille rasvat, hiilihydraatit ja sokerit", Lastikka huomauttaa.
Elämisen mallista keskusteltava
Hänen mukaansa elintarviketeollisuus niin Suomessa kuin Euroopassa lähtee siitä, että tärkeintä on ihmisen kokonaisruokavalio. "Ja vaikka Suomessa syödään karkkeja melko paljon, ehkä eniten Pohjoismaista, lihavuudessa emme ole Euroopan huipulla."
Lastikka kannattaa keskustelua kokonaisravitsemuksesta ja elintavoista ylipäätään.
Hän huomauttaa koko elämisen mallin muuttuneen monissa maissa: nuoret eivät enää juuri omin voimin liikahdakaan tietokoneensa äärestä, vaan vanhemmat kuskaavat jälkikasvuaan autolla paikasta toiseen. Asioita yleensäkin hoidetaan kännykkää käyttäen.
Lastikka kuitenkin luottaa järkevän valistuksen voimaan eikä hän poistaisi kouluista esimerkiksi virvoitusjuoma- ja makeisautomaatteja.
"Koululaiset tykkäävät niistä, ja kyllä ne kouluihin voivat kuulua. Nuorille pitää vain tähdentää, että kouluruokailu on tärkeää, eikä sitä pidä korvata patukalla ja limsalla."
"Emme yritä pakkosyöttää"
Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtaja Matti Suokas suhtautuu levollisin mielin WHO:n sokerisuosituksiin. "Olemme olleet aina sitä mieltä, ettei yritetä pakkosyöttää ketään, eikä ihmisen pitäisi syödä enempää kuin hän kuluttaa. Suomessa suositukset ja sokerinkulutus ovat olleet aika hyvin tasapainossa."
Sokerinkulutus on Suomessa Suokkaan mukaan eurooppalaista keskitasoa. Keskivertosuomalainen käyttää sokeria 34-35 kiloa vuodessa, ja määrä on pysytellyt hyvinkin ennallaan 1970-luvun puolivälistä lähtien. Kulutus nousi tuon vuosikymmenen alussa 40 kiloon, mutta putosi "voimakkaan sokerinvastustamiskampanjan seurauksena" - tässä olivat taustalla lähinnä verotukselliset ja ravitsemukselliset seikat, Suokas kertaa.
"Mielestäni ei myöskään ole aihetta huolestua siitä, jos sokerinkulutus kasvaa väliaikaisesti esimerkiksi helteitten takia."
Suokkaan mukaan Suomessa ei ole syytä vähentää sokerin käyttöä, jos kohta ei kampanjoida sen lisäämiseksikään - EU sallii jäsenmaidensa tuottavan sokeria vain tietyn määrän.
Terveyssuosituksia suurempana uhkana Suomen sokeriteollisuudelle Suokas näkee kaupan vapautumisen vuonna 2006, jolloin kehitysmaista voidaan alkaa tuoda sokeria rajoituksitta EU:n alueelle. "Uhkakuvia on, mutta se ei ole mitään uutta. Tulevaisuus on pitkälti poliittisen päätöksenteon varassa", hän arvioi.
"Virvoitusjuomien kulutus vähäistä"
Coca-Cola Finlandin viestintäpäällikkö Théa Natri puolestaan muistuttaa WHO:n raportin ottavan kantaa nimenomaan tasapainoiseen ravitsemukseen sekä elämäntapaan.
"Coca Cola Company ei ole WHO:lle kriittisen kirjeen lähettäneen sokerijärjestön Sugar Associationin jäsen. Coca Cola Company ei myöskään tue kaikkia kirjeessä esitettyjä toimenpiteitä. Lisäksi Coca Cola ei ole yksin kommentoimassa WHO:n raporttia, vaan yhteensä noin 300 sokerialan yritystä on Amerikassa ottanut vastaavasti kantaa siihen", Natri painottaa.
Virvoitusjuomien kulutuksen Natri huomauttaa olevan Suomessa vielä melko vähäistä.
"Virvoitusjuomia juodaan meillä henkeä kohti noin 15 litraa vähemmän kuin kuudessatoista muussa Länsi-Euroopan maassa."
Viime vuonna keskivertosuomalainen kulautti virvoitusjuomia noin 61 litraa, kun taas kahvia hän kaatoi kurkkuunsa noin 151 litraa ja maitoa 183 litraa.
Virvoitusjuomissa suosiotaan kasvattavat keinotekoisesti makeutetut limsat. Tällä haavaa niiden osuus on Suomessa noin 27 prosenttia hiilihapollisista virvoitusjuomista.