Oululaiset Khalid ja Welma Hommy katsovat kummastellen Irakin television lähettämää kuvaa.
Pitkäpartainen ja -tukkainen, likaisissa vaatteissa esiintyvä Saddam Hussein näyttää vanhalta ja väsyneeltä eikä ollenkaan siltä miltä Irakin kansa on tottunut syrjäytetyn johtajansa näkemään.
"Saddamin pidätys oli meille, ja varmasti koko maailmalle, suuri yllätys. Erityisen outoa on, että hänet pidätettiin tuollaisen näköisenä paikasta joka muistuttaa hautaa. Hänen katseestaan kuvastuu pelko", Koskelassa Melojantiellä asuvat Hommyt miettivät sunnuntai-iltana, kun pidätysuutisesta on kulunut vasta muutamia tunteja.
Kukaan ei uskaltanut vastustaa Saddamia
Hommyt ovat iloisia ja huojentuneita Saddamin kiinnisaamisesta.
Welma Hommy ei voi pidätellä kyyneleitään, kun hän ajattelee, mitä kaikkea hirmuhallitsija on kansalleen vuosien mittaan aiheuttanut.
"Olen 32-vuotias enkä ole elämäni aikana nähnyt Irakissa mitään muuta kuin sotaa. Isäni piileksi koko ajan vuorilla tai oli sodassa. Sydämessä asui pelko eikä kukaan uskaltanut missään tilanteessa vastustaa Saddamia", Welma kertoo.
Khalid kuvaa elämää näin: "söimme ja joimme, mutta kaikki muu elämä ohjattiin muualta."
Hommyt ovat asuneet Suomessa lähes päivälleen 13 vuotta. Irakissa on molempien sukua, mutta Khalidin lähiperhe on muuttanut maasta muualle. Welmalla on maassa vanhemmat sekä kymmenen sisarusta.
Mieluisa
puhelu
Hommyt saivat tiedon Saddamin pidätyksestä Welman Pohjois-Irakissa asuvalta äidiltä. Äiti oli yrittänyt soittaa tyttärelleen jo ennen puoltapäivää, mutta linjat olivat tukkeutuneet irakilaisten intoillessa viestin kertomisessa muualle asuville sukulaisilleen.
Puolenpäivän aikaan tieto tavoitti Hommyjen perheen.
"Emme olleet uskoa korviamme. Äitini kertoi, että ihmiset ovat perheineen ulkona, juhlivat, tanssivat ja laulavat. Irakissa ilo on ylimmillään", Welma Hommy sanoo.
Toisenlaiset tunteet heijastuvat Saddamin kotikaupungista Tikritistä. Televisiokuva kertoo tyhjistä kaduista ja kaupungin asukkaat väittävät amerikkalaisten hallussa olevan Saddamin kopion.
Samannäköisiä he voisivat kuulemma tuoda kaiken kansan nähtäväksi pilvin pimein. Tikritissä ei uskota edes lääkärin antamiin tunnustustodistuksiin.
Irakin kansalla kestettävää
Hommyja epäuskoisuus huolestuttaa ja he pelkäävät, että Irakin kansalla on vielä paljon kestettävää.
"Irakissa on 7-8 eri uskontoa. Pelkään, että heidän kesken tulee vielä kahnauksia", Khalid Hommy pohtii hiljaisena.
Hommyt ovat vierailleet entisessä kotimaassaan 6-7 vuotta sitten.
Pelko on estänyt tiheämmät käynnit.
"Bagdadiin ei olisi voinut mennä, koska siellä olisi heti saanut kannoilleen ulkomailta tulleita seuraavat miehet. Pohjois-Irakissa tilanne oli hieman parempi", Khalid Hommy kertoo.
Myös irakilaisten maastapääsy on ollut vaikeaa. Welma Hommy odottaakin nyt, että hänen äitinsä voi tulla Suomeen, kun tilanne on muuttunut.
Hommyt itse tulivat Suomeen vain ja ainoastaan yhdestä syystä: hakemaan rauhaa.
"Sodin kymmenen vuotta Irania vastaan. En halunnut, että koko elämäni on yhtä sotimista enkä voinut kuvitella, että lapseni kärsisivät samalla tavalla", Khalid sanoo ympärillään perhe, raskaana oleva vaimo ja neljä lasta, joiden kaikkien sydämessä on toivo Irakin kansan paremmasta huomisesta.