Soita nor­pal­le tai ryömi lu­mi­tun­ne­lis­sa

Vanhanaikaisesta puhelinkuulokkeesta kuuluu pulputusta ja urahtelua. Kun luuriin puhuu, täytetty norppa tuijottaa vitriinistä ystävällisesti tekosilmillään ja ääntelee lisää. Norpan lisäksi puhelinlangan päähän saa simpun ja lepakon.

Vanhanaikaisesta puhelinkuulokkeesta kuuluu pulputusta ja urahtelua. Kun luuriin puhuu, täytetty norppa tuijottaa vitriinistä ystävällisesti tekosilmillään ja ääntelee lisää. Norpan lisäksi puhelinlangan päähän saa simpun ja lepakon.

Puhelut ovat osa remontoidun ja uudistetun Luonnontieteellisen museon pysyvää Suomen luonto -näyttelyä. Tiedottaja Laura Hiisivuori kertoo, että uusista näyttelyistä haluttiin aiempaa elämyksellisempiä. Museo avataan yleisölle torstaina, joten moni luokkaretkeläinen ehtii tutustua elämyksiin tuoreeltaan.

"Ryntäyksestä tulee suuri", Hiisivuori arvelee.

Uusia näyttelyitä saa katsomisen lisäksi kuunnella ja kosketella. Tuulen ääntä voi tehdä itse pyörittämällä tuulikoneen vipua, ja lumen narskunan saa kaikumaan korviinsa ryömimällä lumitunneliin. Tunneli on kuitenkin tehty kankaasta eikä aidosta lumesta.

"Kankaan sisällä on noin 70 kiloa perunajauhoja", kertoo suunnittelija Markku Liinamaa.

Kaikki näyttelyiden osat eivät ole heti näkyvissä. Kaupunkiluontoa esittelevässä keittiössä saa kurkistaa kaappeihin ja tutustua niissä asuviin jättikokoisiin ötököihin. Talvisessa metsässä on rivi kansia, joita nostamalla löytää eri nisäkkäiden ulosteita.

Täytetyistä eläimistä osa on aseteltu tilannekuviin. Ilves on juuri saanut saalista, ja ketut leikkivät pesänsä suulla. Myös maan alle kaivetut pesät näkyvät vitriineissä.

Suurensuuri saurus

Suomen luonnon lisäksi museossa on toinen pysyvä näyttely, Elämän historia. Sen vetonaula on maailman suurimman lihansyöjädinosauruksen giganotosauruksen luuranko.

Aitoa luurankoa museoon ei ole saatu, sillä giganotosauruksen luurankoja on löydetty koko maapallolta vain yksi, Argentiinan Patagoniasta. Tarkka jäljitelmä näyttää kuitenkin aidolta.

Giganotosauruksen kaverina on museovieraiden vanha tuttu, Shunosaurus lii.

Elämän historia kertoo tarinan alkuräjähdyksestä viimeisimmän jääkauden lopulle. Kiviä ja fossiileita saa tunnustella omin käsin, ja pikkufossiileita voi etsiä itse kivistä suurennuslasin avulla.

Museoon on tulossa kolmas pysyvä näyttely, joka kertoo luista. Se avataan kuitenkin yleisölle vasta myöhemmin.

Ilmoita asiavirheestä