Vantaalla sijaitsevassa Tiedekeskus Heurekassa pääsee seikkailemaan äänimaisemissa. Musiikki-näyttely rakentui pääosin teknillisen korkeakoulun, Sibelius-Akatemian, Sinfonia Lahden ja Heurekan yhteistyönä, mutta ilmoille kajahtaa myös oululais-kiiminkiläinen osaaminen.
Käytettävyystutkija Lasse Nissilä ja säveltäjä Ilmari Mäenpää ideoivat Heurekan näyttelyyn oman SOI-projektinsa puitteissa kaksi kohdetta.
Soita Sinfonia Lahtea on helppokäyttöinen tietokoneohjelma, jonka avulla näyttelyssä kävijä voi toimia sinfoniaorkesterin kapellimestarina.
Aistiteatteri puolestaan sukelluttaa hetkeksi synesteetikon kokemusmaailmaan. Synestesia on harvinainen aivojen ilmiö, jossa äänet aiheuttavat aistimuksia myös muissa aisteissa.
"Heurekan kohteessa ääniin liittyy väri, muoto ja tuntoaistimus", kertoo aistiteatterin ohjelmoinut Ilmari Mäenpää.
Kuuletko triangelin, näetkö C-sävelen?
Tiedekeskuksen vimpainten rakentaminen on asettanut ainutlaatuisen haasteen käytettävyydelle ja pedagogisuudelle. Niin lapset kuin isovanhemmat on saatava innostumaan. Keskimääräinen kävijä siirtyy seuraavaan kohteeseen, ellei 2-7 sekunnissa hoksaa toimintaperiaatetta.
Lasse Nissilä testasi Soita Sinfonia Lahtea lapsiryhmällä ja selkiytti käyttöliittymää entisestään.
"Teimme sitä aluksi työnimellä virtuaalikonserttisali", kertoo Lasse Nissilä. "Ideana on havainnollistaa, että sinfoniaorkesteri on yksi soitin, jota voi soittaa eri tavoilla. Soimaan voi laittaa eri aikakausien musiikkia: Bachia, Beethovenia, Dvorakia tai Sibeliusta. Eri soitinryhmiä voi kuunnella erikseen ja yhdessä. Samaan aikaan partituurista voi seurata, miltä musiikki näyttää nuotteina."
"Moniko esimerkiksi erottaa Kullervo-sinfonian seasta triangelin kilahtelun? Ohjelman avulla triangelin volyymia voi aluksi säätää isommalle ja sitten hiljentää. Näin harjaantuu kuullun erottelukyky", selvittää Nissilä.
Aistiteatteri-kohteen pedagogisuus piilee kuulokokemuksen kokonaisvaltaisuuden oivaltamisessa. Vaikka harva meistä on synesteetikko, useimmille on luontevaa liittää erilaisiin ääniin mielikuvia väreistä, lämmöstä ja struktuurista. Ääni voi esimerkiksi olla lämmin, tumma ja karhea.
"Aistiteatteria voisi periaatteessa käyttää sävelkorvan kehittämiseen. Kun ääneen liittyy muita aistimuksia, se auttaa sävelkorkeuden mieleen painamisessa. Kohde voi myös aktivoida piilevää synestesiaa", toteaa Ilmari Mäenpää.
Suosiota
tungokseen asti
Heurekan näyttelykohteiden rakentaminen vaati Nissilän ja Mäenpään mukaan kompromisseja. Toteutusta rajoittivat toisaalta budjetti ja tilanahtaus, mutta myös paloturvallisuus ja vandalismin vaara.
"Alkuperäinen visio Aistiteatterista oli pallomainen tila, jossa ihminen leijuu synesteettisen kokemuksen ympäröimänä. Tajuntaan tulvivat äänet, näköaistimukset, lämpö, haju ja värinä. Tällainen synestesiasimulaattori voisi toimia taidemuseoympäristössä", uskoo Mäenpää.
Heurekassa ollaan tyytyväisiä oululais-kiiminkiläiskaksikon kohteisiin. Ne on noteerattu näyttelyn pedagogisesti antoisimpiin, eikä ohjelmistojen toimintavarmuudessakaan ole ollut moittimista.
Musiikkinäyttelyn intendentin Jukka Tiilikaisen mukaan Soita Sinfonia Lahtea kiehtoo sekä lapsia että ammattimuusikoita.
"Katselin kerran, kun 11-vuotias tyttö uppoutui sinfoniaorkesterin maailmaan ainakin vartiksi. Myös Lahden soittajat itse olivat kohteesta innoissaan. He tekivät Heurekaan virkistysmatkan ja tungeksivat kohteessa niin että seinät meinasivat hajota", Tiilikainen kertoo.
Heurekan Musiikki-näyttely on avoinna 5.3.2006 asti.