Vihreät eivät ole unohtaneet perustuloa mihinkään, vaikkei siitä ennen vapun mellakoita ole julkisuudessa juuri puhuttu. Puolueen "perustuloguru", entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Osmo Soininvaara pitää perustuloa täysin realistisena vaihtoehtona.
"Vaihe vaiheelta voidaan edetä lähemmäs, kunnes aika on kypsä varsinaiseen järjestelmän muutokseen."
Vihreät ja Soininvaara eivät ole ihan yksin perustuloajattelussaan. Keskusta on tuntenut harrastusta asiaa kohtaan etenkin 80-luvulla, mutta puoluesihteeri Eero Lankian mielestä asiaan olisi syytä palata näinä pätkätyöläisten aikoina uudelleen.
Vihreiden ja keskustan mallit eivät ole yhteneviä, mutta puolueiden tavoitteissa on samansuuntainen päämäärä. SDP ja kokoomus ovat sitoutuneina ansiosidonnaisten sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiseen.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anne Huotarin johdolla istuu perustuloryhmä, mutta nimestään huolimatta sekin tähtää ensisijaisesti työpaikkojen lisäämiseen ja toimeentuloon sen kautta.
Niin, että jokainen euro kannustaa
Keskustan Lankia on siis valmis aloittamaan perustulokeskustelun uudestaan, koska pätkätöistä ei päästä kokonaan koskaan eroon. "Pätkätyöongelma on todellisuutta, mutta pätkätyö on parempi kuin ei työtä ollenkaan", hän muistuttaa.
Kansalaisten saamien alimpien sosiaalietuuksien tasot ovat Lankian mielestä yhä epäyhteneviä. "Kun yhtä nostetaan, toinen jää jalkoihin."
Perustuloajatteluun tulisikin hänen mielestään palata niin, että arvioitaisiin läpi ihmisen elämänkaaren ovatko alimmat etuudet riittäviä ja ovatko ne keskenään yhteismitallisia.
Lankiaa ei jäänyt pohjattomasti harmittamaan, kun perustulokeskustelu lässähti, koska tärkeimmät asiat tulivat hoidettua tasokorotuksilla: kansaneläkkeet, työttömyyspäiväraha, lasten kotihoidontuen lakisääteistäminen.
Keskustan puoluesihteeri haluaa painottaa, että perustulo on saanut "ajankohtaisten asioiden tiimoilta" väärää leimaa. "Meillä ei ole tarkoitus passivoida ihmisiä."
Lankia kertoo, että keskusta rinnasti aikoinaan perustulon kansaneläkkeeseen. "En osaa sanoa, mikä se taso tänä päivänä olisi, mutta sen pitäisi olla kannustava niin, että yhteensovitettuna ansiotulojen kanssa jokainen ansaittu euro olisi kannustin hakeutua töihin. Se olisi turvaverkonomainen eri elämänvaiheissa väliinputoamisen estävä rakennelma."
Puoluesihteeri täsmentää, että perustuloon koottaisiin minimietuudet. "Ne, jotka ovat nyt olemassa. Niille haettaisiin yhtenäinen määrällinen peruste."
"Paskaduuneista" ei päästäisi eroon
Osmo Soininvaaran mielestä nykyjärjestelmää kannattaa kehittää perustulon suuntaan. Ja näin on hänen mielestään jo tehtykin.
Esimerkkeinä hän luettelee pienten tulojen veronalennukset, työttömyysturvan sovitellun päivärahan ja toimeentulotuen etuoikeutetun tulon.
Osmo Soininvaara vakuuttaa, että vihreässä mallissa tulottoman asema ei muuttuisi nykyisestä juuri lainkaan, eikä myöskään normaalia ansiotuloa saavien tilanne.
"Suurimpia hyötyjiä olisivat pienipalkkaisimmat ja ne, joiden työt ovat satunnaisia", hän selventää.
Yhtä lailla työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa, eikä nykyjärjestelmän pahinta ongelmaa, byrokratialoukkua, syntyisi. "Se, joka mieluummin harrastaa järjestötoimintaa kuin tekee paskaduuneja, ei perustulosta hyödy verrattuna nykyjärjestelmään", Soininvaara irvailee.
Hän kertoo vihreiden perustulomallista muutamia kohtia, joiden euromäärät ovat kuitenkin esimerkinomaisia. Vihreiden tarkoitus on tuottaa tarkka ehdotus vielä tämän vuoden aikana.
Karkeasti arvioiden perustulo voisi olla henkeä kohden 400 euroa kuussa verottomana. Järjestelmä voidaan toteuttaa joko perustulona, jolloin sen saisivat kaikki tuloihin katsomatta tililleen kerran kuussa, mutta jokaista ansaittua euroa verotettaisiin 40 prosentilla.
Toinen vaihtoehto on toteuttaa malli negatiivisena tuloverona, jota saisivat vain ne, joiden ansiotulot ovat alle 1 000 euroa kuussa. Kokonaan tuloton saisi negatiivista tuloveroa tuon 400 euroa kuussa, mutta jokainen ansaittu euro alentaisi tukea 40 sentillä.
Tuhannen euron kohdalla ei saisi negatiivista tuloveroa eikä maksaisi veroa. Sen ylittävistä tuloista maksettaisiin tuloveroa 40 prosenttia.
"Nämä kaksi tapaa johtavat samaan tulokseen, vaikka ne toimivat aivan eri tavalla", huomauttaa Soininvaara. Hänen mielestään perustuloa on helpompi lähestyä kehittämällä nykyisiä tulonsiirtoja kohti negatiivista tuloveroa.
Vasemmisto lohkaisi pääomatuloista
Helsingin sosiaalikeskuksen johtaja Kati Peltola, joka istuu vasemmistoliiton perustuloryhmässä, kertoo, että puolueella on esitys syyperusteisten sosiaaliturvan päivärahojen vähimmäismäärän muuttamisesta yhtenäiseksi ja yksilökohtaiseksi perustuloksi.
"Samalla esitämme tuloveron poistamista alle 10 000 euron vuosituloilta. Sen sijaan yli 10 000 euron tuloista vero nousisi asteittain 40:stä 50 prosenttiin. Perustuloryhmän mallissa köyhimpien tuloverojen poisto korvattaisiin verottamalla pääomatuloja progressiivisesti, joten veromuutos rahoittaisi itse itsensä", kertoo Peltola.
Mallissa vanhemmuuden tai sairauden ja työttömyyden perusteella saisi aina vähintään 530 euroa kuukaudessa. Tämä perustulo koskisi myös sairaus- ja vanhuuseläkkeitä.
Opiskelijoille vasemmistoliitto ehdottaa 300 euron vähimmäismääräistä opintorahaa, joka maksettaisiin samoin perustein kaikille toisen ja korkea-asteen opiskelijoille.
Näillä muutoksilla viimesijainen toimeentulotuki voisi Peltolan mielestä muuttua kriisitilanteiden tueksi, johon liittyisi aina myös sosiaalityötä.
Vasemmistonuoret esittävät omassa ohjelmassaan kaikille kansalaisille maksettavaa perustuloa, mutta he eivät ole tehneet siitä tarkempaa ehdotusta.
