Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara kehottaa hallitusta jo valmistelemaan varasuunnitelmaa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi sen rahoituspohjaa laventamalla.
Soininvaara huomautti torstaina Helsingissä pitämällään lehdistölounaalla, että hallituksen 100 000 uuden työpaikan työllisyystavoitteen saavuttamatta jääminen on jo käynyt ilmeiseksi.
- Kun hallituskin tämän myöntää, olisi kohtuullista vaatia, että hallitus kertoisi, mitä suunnitelmia sillä on hyvinvointiyhteiskunnan varalle, hän peräsi.
Soininvaaran mielestä epäonnistuminen työllisyystavoitteessa merkitsisi sitä, että julkiseen talouteen syntyy valtaisa vaje, joka on peitettävä menoja karsimalla. Vaaraan joutuisivat verorahoitteiset hyvinvointipalvelut, ennen kaikkea terveydenhuolto, opetus ja päivähoito. Sen tien päässä olisi siirtyminen Britannian malliin, jossa julkisiin palveluihin turvautuu vain köyhälistö ja alempi keskiluokka.
- Jos mitään ei tehdä, meillä on viidentoista vuoden kuluttua ylemmälle keskiluokalle omat koulut, sairaalat ja päiväkodit, Soininvaara arvioi.
Peruskoulu maksaisi Soininvaaran mukaan yksityisellä mallilla 4 000 euroa per vuosi. Terveydenhuoltopalveluista selviäisi 1 500 eurolla vuotta kohti.
Veroelvytys ei toimi
Maan hallitus hoitaa työllisyyttä pääasiassa veroja alentamalla eli veroelvytyksellä. Tämä tarkoittaa Soininvaaran mielestä sitä, että hallitus hoitaa suhdanteita kun pitäisi hoitaa rakenteita. Hän piti suorastaan käsittämättömänä, että Suomen Pankin eroavan pääjohtajan Matti Vanhalan hiljattain lehtihaastattelussa esittämistä näkemyksistä veroelvytyksestä on julkisuudessa lähes vaiettu.
Soininvaara huomautti, että Vanhala tuomitsi veroelvytyksen "kertakaikkiaan eilispäivän maailman asiana "ja katsoi, ettei Suomella ole mitään mahdollisuutta keventää merkittävästi veroja palkkahaitarin kaikissa tuloluokissa ilman vakavaa vauriota valtiontaloudelle. Vanhala sanoi myös, etteivät nykyiset veroalennukset rahoita itseään missään oloissa.
Veroalennukset tulisi Vanhalan - kuten Soininvaarankin - mielestä kohdentaa niin, että ne kohentavat matalan tuottavuuden sektorin työllisyyttä, kuten nostamalla kotitalousvähennystä.
Soininvaaran mielestä on vahinko, että työnantajamaksujen osittaiseen palauttamiseen perustuva Holmin-Vihriälän malli on hautautunut loputtomiin selvittelyihin. Syy on Soininvaaran mielestä demareiden, "joiden taivaassa kaikki ovat paperityöläisiä".
- Sosialidemokraatit ovat ilmeisesti päättäneet vesittää koko ajatuksen pitäen siis työttömyyttä parempana kuin matalatuottoista työtä, hän arvosteli.
Sekä keskustan että SDP:n ongelmana Soininvaara piti sitä, että molemmat puolueet edustavat pohjimmiltaan taantuvia elinkeinoja, mikä johtaa tietynlaiseen "taaksepäin katsomiseen".
Nopeammin ja myöhemmin
Soininvaaran mukaan työllisyyden nosto edellyttäisi kolmea asiaa: opinnoista tulisi valmistua työelämään nopeammin, työelämästä pitäisi siirtyä eläkkeelle myöhemmin ja siinä välissä pitäisi olla töissä eikä työttömänä. Hallituksen opintojen nopeuttamiseksi suunnittelemia toimia Soininvaara luonnehtii "norsumaisiksi".
Keskustan ja sosialidemokraattien muodostamalta hallitukselta puuttuu Soininvaaran mielestä akateemisen maailman ymmärtämystä.
- Sosialidemokraattiset opetusministerit ovat antaneet paljon rahaa ammattikorkeakouluille, mutta tiedekorkeakoulujen opetus kärsii rahapulasta, hän arvosteli. Soininvaaran mielestä hallitus on nyt tekemässä yliopistoistakin eräänlaisia ammattikorkeakouluja.