Monialaisella lahjakkuudella on tulevaisuuden yhteiskunnassa yhä suurempi merkitys. It-osaamisen painoarvo sen sijaan vähenee. Lohduttomimmat ovat syrjäytyjien näkymät. Näin maalaili vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara pienten koululaisten tulevaisuuden Suomea peruskoulupäivillä Helsingissä maanantaina.
Koulun on Soininvaaran mielestä hyvin vaikea opettaa lapsia tulevaisuuden yhteiskuntaa varten. Muutoksen tahti pysyy hänen mukaansa jatkossakin niin kovana, että on mahdotonta tietää miten elämme muutaman vuosikymmenen kuluttua.
"Suorituksiin perustuva meritokraattinen sosiaalinen paine kuitenkin lisääntyy. Jokainen nousee tai putoaa omien kykyjensä perusteella. Alimmas kerääntyvät kaikki yhteiskunnalliset ongelmat. Tähän tulisi myös koulun kiinnittää huomiota", Soininvaara painottaa.
It-osaamisen arvo vähenee
Soininvaara uskoo, että sekä informaatioteknologisen tuotannon että itse it-osaamisen merkitys vähenee. Hän kehottaakin olemaan kouluttamatta kaikkia lapsia it-osaajiksi.
"Tulevaisuudessa informaatioteknologia on kehittynyt niin käyttäjäystävälliseksi, ettei huippuosaajia enää nykyisessä määrin tarvita. Emmehän me tarvitse opetusta hissinkään käytössä", hän perustelee.
Teknologian käytön Soininvaara uskoo kuitenkin kasvavan. Koulumaailmassa tietokoneita hyödynnettäneen entistä tehokkaammin etenkin kielten ja matematiikan opetuksessa.
Teknologisen huippuosaamisen sijaan monialainen lahjakkuus voi jälleen nousta arvoonsa. Siihen kuuluvat niin ihmissuhdetaidot, vuorovaikutuskyky kuin esteettinen osaaminen. Jos näin käy, vapaa-ajan ja kulttuurin rooli vahvistuvat.
"Tällaisesta kehityksestä on merkkejä jo nyt. Esimerkiksi kotitaloustuntien suosio on kasvanut sekä peruskoulussa että aikuiskasvatuksessa. Ja kaikkihan tiedämme, millaisella budjetilla jääkiekkoliiga tänä päivänä pyörii", Soininvaara sanoo.
Kielitaidon merkitys on Soininvaaran mielestä kiistaton myös tulevaisuudessa. Hän ei kuitenkaan tue toisen kotimaisen pakollisuutta.
"Tiedän sohaisevani nyt muurahaispesää, mutta emme voi antaa muille maille kahden kansainvälisesti merkityksettömän kielen verran etumatkaa."
Samalla hän tosin pohtii onko kaikkien pakko osata useita kieliä.
"Usein syrjäytyminen johtuu juuri siitä, ettei vieraan kielen opiskelu ota sujuakseen."
Poikien ja tyttöjen ryhmät
Syrjäytymisvaarassa oleville lapsille Soininvaara ei tarjoa kovin ruusuista tulevaisuutta. Samalla kun työelämän vaatimustaso nousee, henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys korostuu. Suorittavia töitä on tulevaisuudessa tarjolla yhä vähemmän.
Soininvaaran mielestä huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti poikien syrjäytymiseen. Pojat kehittyvät myöhemmin kuin tytöt. Siksi voitaisiinkin miettiä voisivatko tytöt aloittaa koulun puolta vuotta poikia aikaisemmin. Myös opetusmenetelmiä voitaisiin muuttaa.
"Esimerkiksi fysiikkaa ja kemiaa opetetaan nykyään poikien tarpeista käsin, kieliä puolestaan tyttöjen lähtökohdista. Voitaisiinkohan tietyissä aineissa kokeilla poika- ja tyttöryhmiä", Soininvaara kysyy.